Sentraali Santra

Tänään herättiin ukkosen paukkeeseen ja kaatosateeseen. Olihan se päivän selvä, että sellainen helteily purkaantuu sähköisenä energiana taivaalta. Nyt on helpompi hengittää ja ilma on piirun verran raikkaampi. Meillä puhalsi eilen illalla kolme tuuletinta mökissä. Ilma kierti niin, että housut pyöri jalassa. Kyllä ne vähän helpottaa...

Mulla oli yksinäisten sielujen juhlat. Nautiskelin kuplivaa ja harrastin vanhanaikaista kommunikointia eli soitin ystäville. Siis puhelimella soittaa pirautin ja suoritin kolme maratooni puhelua. Ennen vanhaan aina pikku hintturassa oli mukava soitella ystäville ja höpöttää jonniin joutavaa. Nykyään lähes kaikki yhteydenpito tapahtuu facessa. Mutta olikin kiva jutella ja iltahan meni sit siinä siivillä. Ensin olin elämääni kyllästynyt kotirouva, mutta päätin vaihtaa kevyelle juhlavaihteelle ja annoin nautinnon tulla. Pitää vain osata säätää itsensä oikealle taajuudelle ja vot, elämä on yhtä juhlaa. Ukkorähjän mulkoiluista huolimatta, poksautin auki raikastavan Fresita pullon ja huitaisin sen huiviin. Jopa oli Martalla tunnelmallinen ilta. Juttuseuraahan sitä tietysti kaipaa ja Ukkorähjästä ei ole siihen, joten tartuin siis kapulaan ja annoin laulaa...

Tyhjä vuoteis vierelläin...

Olen raikas!

Ei se homma ihan reisille karahtanut. Ei herra paratkoon, joku roti pitää olla. Saatiin ensimmäiset kanttarellit ja niistäpä soossit pyöräytin kera uusien pottujen. Luomulihapihvi grillissä ja yksinkertaisuudessaan ateria oli mitä maukkain. Tässä vaiheessa täytyy huomauttaa, että ruokajuomana oli  ihan vain maitoa. Minulla tuo yletön kuumuus tekee sen, että ruoka ei pahemmin maistu. Ruokahetki venähtää iltaan ja päivän voi paastota. Laihtuukohan siinä? 100 grammaa?

Keltaista kultaa

Yksinkertaisuudesaan parasta

Nyt ei voi mitään sille, että loman loppuminenkin alkaa jo kummitella takaraivossa. Työasiat pyrkivät väkisin mieleen ja totean ajan kuluneen järkyttävän nopeasti. Liian nopeasti. Vielä yksi viikko jäljellä ja toivottavasti se tuo tullessaan sen tunteen, että olenkin jo ihan joutava duunin. Niin on taas yksi kesäloma vietetty. Uusia lomia odotellessa. Syksyllä joku pieni sieniloma ja jouluksi huitaistaan sinne Thailandiaan. Mikäs hätä tässä? On L O M A A A A A...... jäljellä. Vielä.