Peltilehmät nurmikolla

Pyykikone laulaa ja minä yritän olla pirteä. Ainakaan en valita, ihan vähän vain. Asunnon lämpötila on laskenut 26, 2 asteeseen. Kiitän Jumalaa. Virkistäväksi yöuni lämpötilaksi tuossa on vielä kuusi astetta liikaa. Mutta saan nukuttua. Olen ilolla ottanut vastaan helteiden loppumisen. Sääli sinällään, on kiva kun on lämmin, mutta kurja kun asunto on hot. Muutan pohjoisnavalle omieni joukkoon. Ikävä avantoa.

Lupasin, että en valita.... Mut hei, taisteluväsymystä on havaittavissa. Asiakkaat ovat myös väsyneitä. Vähän kaikki on väsy. Tämä elo ennen lomia on vääränlaista aikaa. Kaikki tekee hulluna duunia, että voi jäädä lomalle. Tehdäänkö sitä etukäteen kuukauden duunit, että sit voidaan olla lomalla. Hölömöö... Oudoksi on tämä aika mennyt. Ihan kuin maailma pysähtyisi, jos jotakin jää tekemättä. Voi ihmispolo, myönnä pois, että sinäkin olet jo loman tarpeessa, enkä ole ainut väsy? Enkä tykkää tästä olotilasta. Odottaa kuin lehmä uutta navettaa, sit kun pääsen lomalle, niin elämä repes, tuli valkeus, onni ja autuus. Mitä hittoa, elämähän on tässä ja nyt, jokainen päivä on kallisarvoinen. Mut näin se on joka kesä. Nyt lopetan hullun odottamisen ja nautin tästä päivästä. Onpa ihanaa mokkoo, lähden uimaan, mahtava aamu.....

Kaikkea kivaa on ympärillä. Tympeänä maanatai-aamuna kurvasin työmatkalla Espalle. Siellä hassu tilataide, kantaaottava. Miten tätä tulee ajatella? Auto paha, ruoho hyvä. Nurmikko valtaa, elä vihreästi. Hirvee duuni taiteilijalla. Pysäyttää ajattelemaan, ajoi tarkoituksensa. Helsingissä olisi paljon kaikkea kesäkivaa. Niistä valitettavasti jää paitsi, kun viettää kaikki viikonloput pöpelikön kylthyyrimaisemissa. Sitten lomalla ( huomaa; SITTEN lomalla ) täytyy leikkiä taas turistia Helsingissä. Kultivoituneesti jotakin taidepläjäystä, terssitunnelmaa ja yleistä heeboilua. Juu, kyllä kuulostaa kivalle. Sitten lomalla....

Rakkaat toverit, jaksakaa tovi vielä! Kyllä se loma tulee sieltä! Mutta nauti tästä hetkestä. Jokaisessa hetkessä on jotakin hyvää, Löydä se!