Fuck! Olen kiukkuinen kuin ampiainen ja turvoksissa kuin pikku possu. Asunnossa, täällä kaupunki helvetissä, on kuuma 28.7 astetta. Ja minua ei naurata. Yritin käydä levolle ja pyörin hikiset puolitoista tuntia todeten, että ei siitä mitään tule. Fuck! Tässä istun märkänä hiestä, heivasin kaikki ikkunat auki ja ilmastointilaite huutaa täysillä. Minunkin tekisi mieli huutaa! Fuck! Huomenna on pitkä päivä duunissa, kuinka siitä selviää nukkumatta. Minä en selviä. Minä kuolen. Fuck!
Olen laittanut pari kivaa meiliä isännöitsijälle, ihan silleen rakentavassa mielessä. Pyysin häntä yökylään lämmittelemän. Eihän tästä tule hevonhelvettiä. Jotakin on tehtävä. Edessä on pitkä kuuma kesä ja minä todella aion elää sen enkä kuolla kuumuuteen. Nyt ymmärrän, kuinka vanhuksia tippuu helteellä. Sitä en vain ymmärrä, miksi se voisi olla niin vaikeaa hyväksyä, jos ihminen haluaa laittaa asuntoonsa ilmastointilaitteen? Mikä siinä on niin vaikeaa? Siitä ei ole kenellekään harmia ( meteli ei ole nykyään häiritsevä.) Kallis se on kuin perkele, useamman tonnin. Mutta kalliiksi tulee tämäkin. Kohta olen osastolla, jos en mieli niin sydän. Helevetin helevetti, sanon minä.
Huh, tuli pikku purkaus, sorgen. Nyt menen kylmään suihkuun vai lähtiskö uimaan? Annan räppänöiden olla auki, lykkään tulpat korviin ja sanonko minne? Ehkä armahtava uni joskus tulee. Uni on tärkeä. Se on tärkein, että pystyy elämään. Niin ja ruoka. Söisinkö jotakin, yksi lohdutus pipari olisi paikallaan....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti