19.11.2010

Thank god, it`s friday!

Aina näin loppuviikosta näyttää aikainen herääminen olevan kirjoittamaton sääntö, että poikkeus. Mutta tänään, heräsin niin pirteänä, että enää ei unijukka jaksanut. Outoo?
Viimeisetkin unenrippeet hävisi, kun aloin miettimään mitä syötäisiin viikonloppuna? Mitä ihanaa kokkailen. Olen tosiaankin innostunut pöperön vääntämisestä. Olen aina ollut kiinnostunut, mutta nyt jo hiukka hifistelen.... Huomenna täytyy mennä ostamaan uusia keittiövälineitä, hmmmmm....... Lauantaina hiukka spesiaalia ja muutoin kivaa ja maukasta kotiruokaa, hmmmmmm......

Ei ole pikkujouluja. Ei.
On ystävät ympäriltä hävinneet, eikä kutsuja ilakoimaan ole kuulunut. Ovat kiireisiä, oman elämänsä täyttämiä. Kaikki hautautuvat omiin lokeroihinsa. Harmillista.
Eilen neljän tähteen illallinen sai tipan linssiin. Neljän julkimon hauska illan vietto tuntui niin kivalle. Ja samalla surulliselle. Missä ovat ne hupsuttelevat yhteiset illat? Voih....
Osaanhan minä yksinkin tonttuilla ja törttöillä. Bileet pystyyn vaan.
Duunipaikan pikkujoulut on helmikuussa Levillä. Mökki vuokralla ja skimbaamaan. Kiva kun on kivaa tiedossa.

Nyt ulkosalla olisi pirteä pakkanen. Se houkuttelee hapelle. Menen.
Edessä tehokas duunipäivä, ehanaa kun on taas normi energiat. Akupunktio auttaa!
Viikonloppu, jee, jee diibadaaba duu......

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti