Voi hyvä perse! Heräsin taas viideltä, ulkona on pimiää ja tämä istuu terassilla kuin tatti. Vettä lottuuttaa ja on lämmin. Minua väsyttää, mutta ei nukuta. Vieroituslääke tekee tepposiaan. Nyt vedän jo täyttä annosta ja olen ollutkin hieman kuutamolla. Tästä kaikki tasaantuu, toivottavasti.
Päivän polttava kysymys. Kuinka The Muutos on edennyt?
Maanantaina on loppu elämäni ensimmäinen päivä. Silloin lopetan lopullisesti röökaamisen. Vielä saan tuprutella, mutta huomaan, että vähentämistä on jo tapahtunut , eikä spaddu maistu, yök! Joku johdatteli minut ostamaan opastavaa kirjallisuutta ja täytynee myöntää, että sain siitä lisää voimia ja ihan uusia näkökantoja. Eepoksen nimi on Stumppaa tähän / Allen Carr. Varsin villi kirja ja erityisen herättelevä. Joo, hieman ylilentoista hapatusta ja hallelujaata, mutta hyvin paljon painavaa asiaa. Olen alkanut uskoa onnistumiseeni ja ennen kaikkea haluni lopettaa on vahvistunut. Odotan sunnuntai-illan elämäni viimeistä savuketta. Tai siis, minulla on hieno suunnitelma. Olen tupakoimatta neljätoista pitkää vuotta. Voin aloittaa taas kuusikymppisenä, jos silloin enää kukaan tupakoi? Hieno idea, hah!
Hei, on jotenkin ihanaa herätä viikonloppu aamuisin, kun ylevä aivotoimintani ei ole pysähtynyt ja tahmea. Heti herättyäni alan ratkoa matemaattisluonnontieteellisiä ydinongelmia ja evoluution kadotettuja ratkaisuja. Olen vain niin huipussa! Se neljä kuukautta kestävä kesäinen viikonlopputissuttelu on ohi ja tämä ihana selväjärkisyys on kirkastanut aivotoimintani. Tosi on. Suosittelen teille kaikille rapajuopoille.
Sunnuntaina ylevöitän itseäni ja aloitan joogan. Henkistyn lisää ja kohotan itseni ylempään astraalitasoon. Leijun kaiken yllä kuin salaperäinen lampunhenki ja valaisen sinunkin pimeyttäsi tuomalla ikuisen rakkauden elämääsi. Ei sen enempää, ei sen vähempää.
Jotta tämä ei menisi ihan oman perseen nuolemiseksi, niin täytynee todeta, että kulunut viikko oli myös sumuinen. Lääke väsyttää ja syö miehistä voimaani, ajatuksen kulku pyörii tapahtuvissa muutoksissa ja olo on hieman rauhaton. Tää on tätä, ostan sen ja hyväksyn tietäen kaiken kauniin olevan vielä tulossa. Saan palkinnon! Olen hyvä! Olen paras! Jaksaa, jaksaa!!!
Ensi viikolla hemmottelen itseäni. Voimapalkintoja, että ymmärtää olevansa olemassa ja miksi teen tätä, enkä tee tuota.
Minä pääsen kampaajalle. Siitä onkin pieni tovi, joskus kesäkuussa viimeksi. Torstaina on suuhygienisti. Poistetaan tupakan mähnät ja hammaskivet, jee! Perjantaina hieroja poistaa stressin ja kosmetologi antaa happohoitoa. Minusta tulee nätti ja T.U.P.A.K.O.I.M.A.T.O.N !!
Ostaa päräytin uuden televisiovastaanottimen. Kyl on kähee! 55 tuumaa, kaikilla herkuilla. Samsung. Littee kuin teinitytön rintamus, musta kuin kuolema. Ennen TV:tä, audiovisuaalisen lähettimen virkaa toimitti videotykki. Olihan se kiva, mutta sen lampun vaihtaminen tulee maksamaan ja pitkällä juoksulla kalliiksi, joten katsoin viisaammaksi vaihtaa. Asentaja tulee maanantaina, onpas jännää.... Onkohan se väritv vai mustavalkee? Se jäi selvittämättä. Fulltv, adhdtv, readytv, xtztv, öyotv, jne. jne. jne siinä kyllä on. Huikeeta.
Aamu valkenee ja minä pimenen. Taidan painua vielä pumpuliin. Hei, en polttanut kuin kaksi röökiä tätä naputellessani. Normi on vähintään viisi.
Ai niin, sienitiedoite meinasi unohtua. Tattikanta on ehtynyt. Emme saaneet kuin kuutisen kiloa. Mustaa torvisientä ja lampaankääpää tuli ihan kiitettävästi. Olenkin keksinyt hienon idean. Minullahan on mahtavat markkinat duunissa myydä valmista, ykkösluokan kuivattua sieniherkkua asiakkaille. Ei tartte mennä merta edemmäksi tekemään miljoonia. Homma etenee.... Hyvää huomenta ja kauniita unia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti