12.9.2010

Olen vapaa!!!!



Luettuani Stumppaa tähän kirjan loppuun, päätinkin lopettaa röökin polton jo eiliseen. Niin ihmeellinen voima sillä kirjalla on. Tässä istun kahvikuppini ja blogin äärellä. Vain tupakka puuttuu. Tai ei se oikeastaan puutu, ajattelen kirjan oppien mukaan asian positiivisesti. Minulta ei puutu mitään, minä vain saan! Olen vapaa ja onnellinen Jipiiii!!!!!! Aikaisemmat lopetukseni ovat kaatuneet negatiiviseen ajatusmaailmaan. Tupakoinnin lopettaminen on ollut jotenkin kielteinen ja hirveä, kamala asia elämässä. Sehän on ihan päinvastoin! Pitää olla onnellinen, että pääsee siitä paska myrkystä eroon. Enkä ole enää riippuvainen, eikä joku helvetin nikotiini ohjaile mun kehoa, mieltä ja tekemisiäni. Näin on näppylät! Olen vapaa ja onnellinen, Jipiiii!!!!!
Nyt on varma olo onnistumisesta, jos ei näillä eväillä ja tällä paneutumisella onnistu, niin sitten saan tappaa itseni tupakoimalla.

Aamu ei valjennut ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Yö oli levoton ja painajaisten täyttämä. Päätäkin särkee. Olen ollut koko viikonlopun aika sisäänpäin lämmennyt, omissa ajatuksissa laahaava zombi. Lääke tekee tepposiaan ja odotankin valaistumista. En tiedä, jos olisin lukenut kirjan ennen lääkekuurin aloitusta, olisin varmaan jättänyt lääkkeet. Niin hyvälle kirjan sanoma tuntui. Lääkettä ei voi lopettaa tuosta vain äkkiseltään, saattaa mennä ihan sekaisin. Fiilistelen nyt ja syön tämän aloituspaketin ja jos sit pikku hiljaa lopettaisin.
Uskoisin, että energiatasoni lähtee jyrkkään nousuun, tupakointihan väsyttää ihmistä. Olen vapaaa ja onnellinen, Jipiiiii!!!!!

Ihanaa, tänään alkaa jooga. Käyn Shanti joogakeskuksessa Töölössä. Olen jättänyt fyysiset joogasuoritukset ja haen sellaista lempeämpää olotilaa ja syvää rentoutusta. Siihen sopivia onkin Hathajooga. Se on passeli tähän elämäntilanteeseen. Jos se nyt toi hermo alkaa kiristyä, niin jooga relaa. Kaikkeni yritän, kaikkeni annan. Ei, ei. Tuo oli väärä ajattelumalli. Minä en joudu mitään antamaan, enkä joudu yrittämään. Minä saan, eikä luopuminen tupakasta ole yrittämistä. Olen vapaa ja onnellinen, Jipiiii!!!!!

Eilen tehtiin suolasieniretki. Voi mahoton, metsä on pullollaan suolasieniä! Olikin taas nautittavaa käyskennellä kosteassa ja happirikkaassa metsässä. Värit oli sateen voimistamia ja tuoksut puhtaita ja raikkaita. Olen varmaan aikaisemminkin puhunut ( kirjoittanut) metsän energiasta. Siinä on jotakin antavaa ja rauhoittavaa. Nytkin minulla on sellainen olo, että pitäisi mennä metsään. Voisin heittäytyä sinne mättähälle selälleni, halailla puita ja jodlata. Pitäisikö lähteä menemään? Ehkä tyydyn aamu-uintiin ja heittelemään hiukka kahvakuulaa. Olen vapaa ja onnellinen, Jipii!!!!

Lähiviikot ovat varmaankin päivitystä vallitsevasta elämäntilanteesta. Tai sitten ei. Minulle tämä on mielenkiintoista, välttämättä ei muille. Tänään on loppuelämäni ensimmäinen päivä. Totta helvetissä se on mielenkiintoista! Hei, olen vapaa ja onnellinen, Jipiiii!!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti