30.7.2010

Vihdoinkin!




Eilen illalla rysähti ja taivas aukesi. Vettä saatiin kuin Esterin peräpäästä ja taivas oli mustaakin mustempi. Hetki ennen ukkosrintamaa oli epätodellinen ja aavemainen. Hiljaista kuin hautausmaalla ja synkkä kosketus kaiken yllä. Ihanaa! Itse ukkosen näytös jäi suhteellisen vaatimattomaksi, mutta ilma viileni. Sai taas happea, kiitos.

Eilinen päivä oli niin kiireinen, että jäi päivittämättä. Tehtiin turistimatka Hankoon. Kuuma oli ja merellisen kaunista. Hanko, pieni pitäjä, mutta ihanasti ulkomaalainen, erimaalainen. Sain hetken kierrellä kaupunkia yksin, joten olin taas ihan turistina. Hauskaa.
Meri on minulle tärkeä. Olen varmaan aikaisemmissa elämissäni ollut joku merellinen olento. Satamahoro tai merimies. Kuka ties. Meressä on salaperäistä voimaa joka sopii habitukselleni. Olin kotona. Muutama tunti ja tunsin ihollani suolan tahmeuden.
Käytiin syömässä ravintola Origossa Saaristolaispöytä. Sun seittemääkymmentä eri kala sorttimenttiä. Niin oli hyvää ja taivaisiin nostattavaa. Ooooh!

Sain enkelin!
Kotimatkalla kurvattiin kodin tavarataloon ja ostin sen ihanan enkelin. Ja muutamia uusia lyhtyjä. Nyt on valoa. Tänään on taas juhlat. Totta helvetissä on, täytyyhän tätä ihanuutta juhlia. Lomailtua lomaa. Pieni haikeus puristaa rintaani, mutta hyväksyn sen kiitollisena hyvästä lomasta. Ja juhliin se täytyy lopettaa, eikö totta? Eikä minulla ole ollenkaan sellainen olo, että voi paska! Tämä viimeinen viikko on syventänyt tätä rentoutumisen syvää hyväilyä ja kaikki astraalienkelienergiani ovat täydessä kukoistuksessa. Nyt taas jaksaa harmaata arkea valoisasti vastaanottaa. Hyvä.

Aloitin lukemaan Sofi Oksasen Puhdistus romaania. Se on vienyt minut mukanaan. Täytyy myöntää, että kirja on kirjoitettu hienosti. En yhtään ihmettele, että se on niin palkittu. Aihe sinällään, ei ole niin mielenkiintoinen, mutta tapa ja tyyli, millä se on kirjoitettu, vangitsee. Hyvä, hyvä lomalukukokemus! Aloitin myös Madonnan elämänkertaa, mutta se on tahmonut, eikä etene alkua pidemmälle. Olen huono lukemaan kirjoja, jos alku ei nappaa. Luen pätkän ja annan olla. Luen toisen pätkän ja taas jää. En pääse sisään tarinaan, jos se ei jaksa kuljettaa. Siihen ne yleensä jää. Puhdistus ei jää. Odotan, että pääsen lukemaan sen loppuun. Hyvä kirja on aina iso nautinto. Suosittelen.

Taivaalle on kerääntynyt mustia, painavia pilvenmöhkäleitä. Välissä on lumenvalkoisia hattarapalleroita. Tuulee liplattamalla. Enteileekö myrskyä? Tänään tehdään täsmäisku sienimetsään. Ilman kosteus ja muutamat kuurosateet ovat saattaneet saada aikaan kasvun ihmeen. Olisi niin ihanaa saada muutama pullea herkkutatti. Siinä vasta herkkujen herkku. Herkkutatti pasta! Odotan niin, että voisin itkeä!
Linnut järvellä pitävät meteliä. Onko niillä jotkut kiima-ajot? Äsken rantaan pulpahti Silkkiuikku porukka. Tai mistä minä tiedän, nehän voi olla vaikka kondoomikotkia?
Pintaan päästyään pitivät sellaisen molskahduksen, että hetken jo luulin, siellä olevan isommankin pedon. Luonto tekee tepposiaan. Vai oliko se kepposiaan. Ukkosta on ilmassa, kun pää näin temppuilee. Vai oliko se kenkkuilee.... Just joo.....

Oliko muuta mainittavaa?
Lihomisesta en ole maininnut pitkään aikaan mitään. Oho! Tilanne varmaan alkaa olla hallinnassa ja lomaturvotus laskemaan päin. Sehän on ihan luonnollista. Loma loppuu, turvotus loppuu. Helppoa ja yksinkertaista. Ei. Kyllä siihen on tarvittu aimo annos luonteeni uskomatonta lujuutta. Holittomia päiviä ja raaka kieltäytymistä ohrapirtelön sulokkaasta mausta. Tiukka aamutreeni on palauttanut ääriviivojani ja uskaltaudun tuomaan itseni sivilisaation syleilyyn. Vai onko tämä kaikki kuitenkin vain korvieni välissä? Loma loppuu, kaikki loppuu.... Kotona odottaa tuskallisen itsevarmana huippumoderni digitaalivaakani. Odottaa, että annan hänellä oikeuden tuomita ruhoni mittatilavuuden ja halveksien heittää tauluun numerosarjan. Silloin kysymyksessä ei ole enää mikään totuus tai tehtävä. Se on raakaa totuutta, julmaa todellisuutta ja sen kanssa on vain pakko elää. Olkoon näin.

Jep. Nyt heittäydyn Puhdistuksen pariin. Ehkä nautin viipyilevän aamuhetken neitsytkammiossani. Kuinka sattuva sana. Neitsytkammari. Kaunis sana. Mistä moinen johtaa?
Tutkimattomat ovat neitsyiden tiet. Like a virgin.
Illalla on valoshow. Enkeleitä ja muita metsänkeijuja. Muutama peikko ja yksi mörökölli. Minä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti