Huh, kylläpäs se näytti taas viime yönä kaiken näköistä unielämää. Oli pornoa, väkivaltaa ja ihmissuhteita. Mikäs, kyllähän minä niitä katselen mielelläni, mutta ei oikein hampaat kestä sitä. En ole pitänyt niitä kiskoja, kun on ollut niin kuuma nukkua? Nyt ei ole enää kuuma, mutta en vain ole vielä totutellut niihin. Pitäisi, nyt hampaita vihloo. Ai jai jai!
Anopinvierailu ilmeisesti työskentelee alitajunnassa ja se näytättää. Näin herkkä mie olen...
On tarkoitus tehdä mansikkakakku ja se epäonnistu unessa. Eräs ystävä oli siinä hässimässä ja hän sai jonkun kohtauksen ja löi koko kakun rikki poikki pilalle. Minä raivoisin.
Toisessa unessa yksi ystävä oli kaatanut keittiössä ns. fläskiämpärin, eikä ollut siivonnut jälkiä. Hirvee haju ja kaikkialla ruuantähteitä. Minä raivoisin.
Erotiikka osasto jääköön kirjaamatta. Ei sillä, että se olisi painokelvotonta, ei mitään niin hardcorea. Ihan kaunista ja kivaa se oli. Muistan vieläkin henkilön partaveden tuoksun. Uni oli siis tuoksullinen. Jännä.
Löydettiin eilen uudet tuolit tähän terassille. Oli alemyynnissä ja nyt on kaikki kalusteet lähes samaa lajiketta. Kivat ja edukkaat. Täydensin myös lasivarastot. Karjaalla on Säästöpörssi, joka on köyhän miehen Stokka. Siellä on ihan kivoja astioita halvalla. Ja onhan siellä ihan kaikkee. Mukavahan siellä on lomalla pyöriä. Pattella tosin meni hermot, hän joutui odottamaan Juppen kans autossa ja mulla vähän venähti. Näin kuumalla ei voi pikku koiraa jättää autoon ilman ilmastointia. Tehtiin samalla kaikki tämän päivän ruokaostokset, ei tarvitse tänään enää lähteä. Sillä minä aloitan kohta Anoppiaterian valmistuksen. Kiva laittaa kaikessa rauhassa ja meitä on 8 henkilöä syömässä! Mitäs meillä tänään syödään?
Ensin vieraille tarjotaan tervetuliaismalja. Haluan tehdä vaikutuksen....
Freesijuoma helteellä on puolet Karpalomehua ja puolet Karpalovissyä. Koristeeksi sitruunaviipale ja jääpaloja. Huom! Ei alkkomahoolia.
Alkuruokana se mun rapucoktaili, paahdettu ruisleipä. Se on Patten suosikki ja kyllä siitä on ystävätkin pitäneet. Olenkohan antanut reseptin? Yritin katsoa vanhoja päivityksiä, en löytänyt. Tässä näin ( 4 hlö:lle.)
RAPUCOKTAIL A`LA MARTTA
- kaksi kypsää avokadoa, oltava kypsiä!
- yksi smetana
- puolikas ranskankerma
- puolikas valkosipulinkynsi murskana
- hienonnettu tilli
- suolaa
- chilijauhetta
- currya
- ripaus sokeria
- puolikkaan sitruunan mehu
- jokiravunpyrstöjä ( Lidl:ssä rasia ja on halvempi kuin missään muualla.)
Valmistus helppo ja nopea. Hienonna avokaadot sauvasekoittimella tms. hienoksi massaksi. Lisää siihen edellä mainitut ja anna maustua muutama tunti jääkaapissa. Voit laittaa tarjolle puolikkaaseen avokadonkuoreen ( tai joku kiva malja?) Laita pinnalle tillioksa, ravunpyrstö ja sitruunaviipale. Paahda kaveriksi ruisleipä. On hyvää! Ja raikasta!
Pääruokana tarjoillaan savustettua merilohta ( Patten bravuuri.) Se ihana perunaräiskäys uusista perunoista. Saatiin oikein hyvää Timo pottua.
Avomaankurkkusalaatti ja tomaattisalsa. Ruokajuomana Espanjalainen San Valentin valkoviini (tämän kesän namu.)
Jälkiruokana mansikkakakku ja kahvi, Limoncellolikööri. Kokeilen kakun täytteenä sellaista sitruunatahnaa. Maistui lupaavan kirpeänimelälle. Onko sellaista makua? Kirpeänimelä? Vai suolaisenmakea? Martalla voi olla.....
Näillä mennään ja vielä Ruottin kielellä! God dag. Jag älskär dej!! Tack och adjöööö!
Vietin eilen holittoman päivän. Saunoin pitkän kaavan mukaan ja taistelin mielihaluajani vastaan. En ottanut edes saunaolutta! Heti tuli jotenkin selkärangallinen olo. Sitä vain lomalla ajattelee, että on ansainnut jokaisen juoman, minkä kitaansa kallistaa. Onhan se niinkin? Jaa, on hyvä välillä pitää paussia. Maistuu taas paremmalle. Jos totta puhutaan, niin loman alkuhuuma on ohitettu ja kaipaan jo energiaani. Jatkuva tissuttelu tekee väsyneeksi tai saamattomaksi. Joka taas on minulle hyväkin asia. Saamattomuus. Tekemättömyys. Tekemättömyyden saamaton keveys...
Juu, nyt lähden huussin kautta sauvakävelee. Huomaa mikä hillitön energia! Aamu-uinti ja pikku joogat voisi tehdä olostani tasapainoisemman kohtaamaan tämän päivän haasteet.
Sen jälkeen lasken Martan irti ja annan hänen riehua estottomasti keittiössä. Se on MORO!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti