27.7.2010

Auts!



Auts! Jumppa riehuminen on tehnyt lihakset kipeiksi. Ajattelin, että sillä se lähtee millä on tullutkin ja heittelin sitä kuulaa eilen hampaat irvessä. Nyt on kaikki paikat jäykkänä, niin kuin suluhaspojan piip...... Voihan tämä olla aamujäykkyyttä ja häviää kun pääsen tästä käyntiin...
Päivittäinen aikatauluni ei ole juurikaan lomalla muuttunut. Menen nukkumaan kutakuinkin samoihin aikoihin kuin arkena ja herään myös 7-8 aikoihin. Tietysti juhlaillat ovat asia erikseen ja niitähän ei tällä lomalla ole juurikaan ollut.... Hyvä, ei tule mitään järkyttäviä vieroitusoireita ensi viikolla. Päikkäri narkkikset saattaa tosin tulla...

Eilen oli taas kuuma päivä. Ja inhottavan kosteaa. Ilmassa haisee home. Pyyhkeet ei kuivu ja olo on vetämätön. Otin peräti hetken aurinkoa eilen! Onneksi on tuo järvi ja kesäsuihku saatavilla. Olenkin lotrannut vedessä niin, että minulle on kasvanut kidukset....
Illalla tehtiin se ajelu lähimaisemiin. Kiertelimme pikku teitä ja ajoimme merenrantaan. Se on aika lähellä mökkiämme ja kivoja paikkoja löydettiin. Olin taas heikko ja oli ihan pakko nauttia yksi kylmä huurteinen kauniissa venesatamassa. Pääsin terassille!
Palattuamme paistettiin vielä vino pino lättyjä. Tein taikinan ruokakermaan (maito vähissä) ja lisukkeena Patten siskon tekemää mansikkahilloa. Hyi, kun oli hyvää!

Nyt on ilmassa jo hieman kyllästymisen oireita. Ei suinkaan lomaan, mutta jotakin tekemistä pitäisi olla. Onneksi tänään tulee ystävättäreni mökille ja eiköhän me jotkut kinkerit pystyyn polkaista. Ei mitään massiivisia teknoreivejä, kahden aikuisen naisen hilpeä illanvietto. Marketta ja Lilian. Hän lupautui olemaan myös koiravahtina, päästään ukon kanssa joka kesäiselle päiväreissulle Hankoon. Käydään syömässä ravintola Origossa, siellä on ihana saaristolaispöytä. Fisua ja silleen.... Hanko on nasta kesä kaupunki. Meijän Riviera.
Nämä viimeiset lomapäivät ovat arvokkaita. Niihin ei soisi mitään kyllästymisen tunnetta. Nyt täytyy miettiä, että saan aikaan viihdykettä. Työasiatkin ovat arkana hiipineet takaraivon salaisiin lokeroihin. Eivät ne vielä itsestään hirveää meteliä pidä, muistuttavat vain olemassa olostaan. Enemmänkin mietin seuraavaa lomaa ja sen ajankohtaa. Missä ja milloin?
Se taas on sitä elämän pikku porkkanaa. Ystävä hyvä, ilman sitä ei jaksa elämää. Anna minulle porkkana, niin saat sen takaisin raasteena rusinoilla. Se on mun mottoni.
Ei hätiä mitiä, seuraava porkkana on jo tiedossa. Elokuussa pidennetty viikonloppu (la-ti) mökillä. Hyvä ystävä, paras ystävä tulee visiitille Lontoosta. Se on juhlan paikka. Jee!

Jahas, aamun jumppahetki on käsillä. On pakko. Kivistävin lihaksin uhraan itseni, läpi harmaan kiven, tulen ja helvetin. Taistelen vastaan hyvänolon pikku piruja, olen vahva, olen voimakas. En anna periksi, suoritan itseni voittoon. Mitä, häh? Tämähän on vain pieni sauvakävelylenkki ja muutama veto kahvaa. On taas homodraama ilmassa..... Hopi, hopi! Läskiperse ylös vie! Yy, kaa, koo MENOX! Aiiiiiiijjjjjjjhhh!!!!!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti