Pimeetä.

Hei, ihan oikeesti! Mä olen täällä taas. Ihan auki ja puhtaana tilittämään viimeisimmät viisikymmentäminuuttia. Ukko otti ja nukahti. Hän on niin hyvä uninen, että ei se mitään tajua, jos minä hiukka biletän. Eli joret on pystyssä. Ei mitään seurapiiritapaamisia, ihan vain minä ja ulkotulen valo. Radio. Patte kuorsaa kevyesti ja kaikki valot on päällä. Minä linnoitan tätä terassia ja hämärää. Yön viileä koskettelee. Kietoudun tiukemmin lämmittävään shaaliin. Tuntematon pimeys ympäröi terassimme. Näyttöruudun valo on poikkeava valoilmiö täällä. Se ilmestyy vain viikonloppuisin ja heinäkuussa palaa joka ilta. Mun Macbookki. Valoilmiö. Olen outovaloilmiö heinäkuussa. Pakko rohkaista käytöstä ja hakea keittiöstä vielä juomaa, toivottavasti en herätä nukkuvaa karhua? Hui...

Ukko kuorsaa täysillä ja minä sain oluen salakuljetettua tänne terassille. Ei herännyt. Minä liikuin kuin pantteri, hiipimällä. En saa paljastua. Huomenna herättyämme, voin paljastaa menneeni nukkumaan heti puolilta öin. Etkö muka kuullut? Kello on nyt 01.36 ja avasin yhden oluen. Vielä. Ihan Pantterina. Radio soittaa vanhaa jazzii, bluusii ja sellaista. Minä olen vielä ihan virkiä ja näköjään sana tuulella. Nyt soi It`s Rainingmen! Huh, tulee nuoruus mieleen.

Silloin sitä jaksettiin, eikä ollut näitä tunne-elämän rajoituksia. Tai siis, kyllä niitä oli, mutta niiden ei annettu vaikuttaa jokapäiväisen elämänrytmiin. Oltiin vaan. Nuoria.

Kiva jutella noita nuoriso juttuja. Ihan kuin olisi jo oikeesti, hei taas, ihan oikeesti, vanha. Emmä vielä. Olenhan tietysti iäkkäämpi kuin kakskytvuotiaat, mutta kummasti ajatusmaailma on menneessä ja tulevan ajan vähyys alkaa jo pelottaa. Siis melkein viiskytvee. Huh!

Mitä enemmän tulee ikää, sitä vahvemmaksi tunnet itseäsi. Siitä tunteesta oppii pitämään ja alkaa suojella itseään. Vaalimaan tätä sielunsa temppeliä. Jättää kaiken turhan ulkopuolelleen, ottaa itselle kaiken tärkeän. Näin teemme, me varmat keski-ikäiset! Hei nyt soi, Ladies nights!

Oohhhhhh! Olisi ihana lämmittää sauna, kello on jo 02.00 ja sauna... Hullu mieliteko, vastaan järkevyys... Ei sauna... Liian myöhä.... Kuka meistä voittaa? Hulluus keskellä yötä vai minuuteni järkevyys? Jääköön se saunasalaisuudeksi...

Unijukka taitaa kolkutella. Hyvä heppu, otan hänet aina ilomielin vastaan. Jos tarjoaisin hieman

salmiakkikossua, niin saisikohan hänet vielä heräämään? Kokeilemme. Keittiö, parit kossut, kiitos! Unijukka tykkää kosanderista, käsiä taputtaa ja pyllyä pyörittää. Väkevä maku, uni tekee hyvää, kaikki nukkumaan nyt! Ei kai me sitä saunaa lämmitetä?