9.6.2010

INOCHI





Inochi on Japania ja tarkoittaa hyvää elämää ja kohtaloa. Minulla ja yhtiökumppanillani Anskulla on ollut oma putiikki ( Hiusmuotoilu Inochi Oy) nyt jo kuusi vuotta. Kylläpäs aika onkin rientänyt siivillä. Meidän lisäksi paikassa työskentelee neljä vakituista kampaajaa, ja muutama vieraileva tähti. Minulla on maailman parhaat työkaverit.
Olen kyllä hyvin onnellisessa asemassa. Minulla on työ josta pidän, hieno paikka ja mahtavat työkaverit. Ja ennen kaikkea, uskolliset ja upeat asiakkaat.

Eilen meille soitti uusi asiakas, joka halusi ajan kampaajalle. Hän oli käynyt meidän nettisivuilla ja esittänyt toiveen hyvästä kampaajasta. Hän ei saa olla liian nuori ( aloitteleva ) eikä myöskään liian kauan alalla työskennellyt ( työhönsä leipääntynyt!) Jäin oikein miettimään asiaa....
Olenko vanha, väsynyt ja työhöni kyllästynyt piippari? Joo, varmaan silloin tällöin, mutta eikö kaikki ihmiset ole joskus leipääntynyt duuniinsa. Miksi helvetissä meidän pitää aina olla innostuneita, tuoreita ja kaikkensa antavia, häh? Oukei, niin kauan kun huonot energiat ja kyllästyneisyys ei heijastu asiakaspalveluun, niin kai meilläkin on oikeus vanheta rauhassa.
Minulla on asiakassuhteita parinkymmenvuoden takaa. Myönnän ihan rehellisesti, että kampaajamestari toistaa itseään ja kaikki on jo kokeiltu. Uskoisinkin, että tapauksessani uskollisuus perustuu persoonaani ja muodostuneeseen ihmissuhteeseen. Minulla on ilo ja kunnia tehdä töitä mielenkiintoisten ja mukavia ihmisten kanssa. Tämä työ on kyllä äärimmäisen rikas. Tällaisena savolaisena höpöttäjänä saan siitä paljon, joskin myös annan. Ajattele, keskustelen intensiivisesti lähes 8-10 tuntia, neljänä päivänä viikossa kaiken maailman asiat. Olen ihmistä niin liki ja lähellä. Ei kovin monessa duunissa mahdollista?
Tietysti on päiviä, että en jaksaisi, eikä huvita. Mutta sekään ei johdu työstä, se on sitä energiaa. Ihan kaikki palikat ei ole itsellä kohdallaan ja on ns. huonot fibat, silloin hetkittäin tämä työ voi tuntua raskaalle.
Mutta kun pysähdyn oikein miettimään, niin olen kyllä erityisen onnellinen siitä, että saan tehdä tätä työtä näiden kaikkien ihmisten kanssa. Ja minulle vielä maksetaan siitä! Kiitos ja hallelujaa!

Sarjassamme oudot unet ja villit yöt. Näin viime yönä unta... vai oliko se unta...
Enivei, näen siis unta kahdesta Venäläisestä terroristista, jotka keskustelevat kiivaasti venäjäksi. Tilanne on jotenkin ahdistava ja minun ei pitäisi kuulla sitä, mitä he keskustelevat.
Yhtäkkiä olen hereillä ja ja kuulen venäjänkielistä keskustelua asunnossani. Ensin ajattelen, että olen vielä siinä unessa, enkä ole oikeasti hereillä. Olen sekaisin. Ajattelen, että tämä on vain unta joka jatkuu. Mutta pian ymmärrän, että olen oikeasti hereillä ja joku, jumalauta, puhuu asunnossani venäjää. Pelokkaana kuuntelen ympärilleni ja ajattelen, että puhe tulee naapurista. Ei, se ei tule naapurista, se tulee minun keittiöstä! Apua, asunnossani on Venäläisiä murtovarkaita!
Patte oli käynyt päivällä hakemassa Juppen ja kääntänyt radion väärin kiinni ja laittanut sen Am-asentoon, jolloin radio jää auki, mutta ei ole kanavalla. Yöllä, se olikin napannut jonkun lähetyksen tod.näk. Russian Radiosta ja kanava alkoi yöllä suoltaa Venäläistä paneelikeskustelua, kenties Lähi-Idän kriiseistä. Hah, kylläpä helpotti....

Mitäs mainittavaa tällä viikolla on tapahtunut?
Autokaupat tehdään tänään, vihdoin ja viimein. Pökötti saa uuden kodin raimoyletyiseltä. Hyvä. Varasin eilen ajan ortopedille olkapään takia. Ja kuin taikaiskusta, kipu olkapäässä on helpottanut. Tehokasta.
Vähän jurppii säätiedotukset. Viikonlopuksi luvassa vesisateita. Taas. Missä on pitkä kuuma kesä? Olkoon, en jaksa välittää. Kunhan pääsen mökille ja tällä kertaa jo torstai-iltana. Olisi ihana järjestää jotkut kemuset. Tekisi mielii juhlia! Laittaa hyvää ruokaa ja ottaa kuohuvaa ystävien kera. Heti, kun on kunto pikkasen parempi, aletaan elää kuin siat pellossa. Höh, elämästä pitää nauttia! Nauttia, nauttia, la, la laa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti