13.5.2010

Las Meloneras




Täällä sitä ollaan! Tuhkauhkasta huolimatta, matka meni ihan nappiin. Ensimmäistä kertaa elämässäni nukuin / torkuin lähes koko matkan. Kertonee siitä, että työn raskaan raataja on loman tarpeessa. Hyi, kun oli hirveetä herätä klo: 03.25 Tuntui, että kroppa ja pää oli ihan sekaisin. Toden totta, olin lähdössä liikenteeseen pusero nurinpäin yllä. Onneksi huomasin ennen lähtöä, hah.

Hotelli, jossa bunkkaan, on sairaan iso. En löytänyt omaa huonettani! Se kertoo kai jotakin. Onneksi kysyvä ei tieltä eksy. Hotellissa on siis yli tuhat huonetta.... Allasalueet ovat mahtavat. En vieläkään oikein tiedä kaikkia altaita. Täytyy tänään tutustua paremmin.

Saavuttuani perille, purin tietysti ensin matkalaukut. Noh, asettamani koodi ei toiminutkaan uudessa hienossa samsonaitissani. Olin muutenkin sekaisin kaikista helvetin tunnusluvuista ja opasteista. On puhelimen, tietokoneen, huoneen, matkalaukun koodia ja tunnuslukua. Mun päässä ei vaan pysy enää mitkään hemmetin koodit. Olen jopa ihan paniikissa kaiken muistettavan kans. Hetki piti tuskailla matkalaukun kera, kunnes tajusin kokeilla vain 000 ja aukes! Jostakin kumman syystä, asettamani "salainen" koodi, ei pelittänyt. Huh, sain kamat kauniisti kaappiin. Siitäpä hilpasin reippaana poikana juoma ostoksille. Tiedäthän, vettä, limuu, mehuu, olutta, skumppaa jne. Nämä varastot täydennetään ensin. Palattuani takaisin, huomasin, että huoneen avainkortissa ei ole huoneen numeroa. Enhän minä sitä enää muistanut! Enkä kyllä muistanut sitäkään, missä on koko huone! Eli respaan taas kysymään.... Pitävät minua varmaan hieman vähä-älyisenä tai vähintäänkin outona hiihtäjänä from Finland.

Oukei, ensimmäinen lomaolut parvekkeella maistui taivaallisen virkistävälle. En kuitenkaan malta jäädä ihastelemaan elämää, vaan uteliaana ihmisenä haluan selvittää mitä ympärillä on ja tapahtuu. Hotelli on siis helvetin iso alue. Rakennuksia toisensa perään, ravintoloita lukuisia ja käytäviä, käytäviä.... Olin toivonut rauhallista huonetta ja siksipä olenkin täällä pihan perällä. Ihan oukei, mutta matkaa ja käytäviä tuntuu olevan kilometri tolkulla. Rauhaa on, joten hyväksyn sijainnin. Alue ja hotelli on kaunis ja siisti. Suomalaisia ei ole, tietää minulle hiljaisuuden retriitti viikkoa. Hyvä tahi huono. Saa olla rauhassa.
Näin isoon hotellikompleksiin on helppo hävitä ja olla ihan anonyymisti. Toisaalta, kodikas pikkuhotla voisi olla kivakin. Noh, en vaivaa pikku päätäni asialla sen enempää, vaan nautin täysin siemauksin....

Muutaman mutkan kautta löydän takaisin huoneeseeni ja käyn vaihtamassa kylpylään sopivat asusteet. Puen ylleni valkoista froteeta olevan kylpytakin ja heitän jalkaan liplopit. Hotellissa on Spa ja eränäisiä liikunnallisia aktiviteetteja. Niistä on ihan pakko ottaa heti selvää.
Laskeudun pohjakerrokseen ja minua tervehtii rauhallinen musiikki ja ihana, puhdas, raikas tuoksu. Kylpylän vastaanotossa minua odottaa komea, vaalea herrahenkilö lämpimästi hymyilleen. Selvittelemme kylpylän toimintaa ja päädyn maksamaan 150 euroa palveluiden vapaasta käytöstä loma viikon aikana. Hmmmmm, sulokas oli hän. Jette kiva.

Spa ei ole hassumpi. Minua opastetaan erilaisten huoneiden, saunojen ja suihkujen käytössä. Tunnen kuinka lentomatkan rasitukset valuvat lattiakaivoihin kuin hujasen paska taivaan tuuliin. Hei, mie olen lomalla!
Jokainen huone ja tila on sisustettu teeman mukaan. Tuoksut, valot ja tunnelmat ovat mahdollisimman aitoja. Esim. Afrikkalainen sauna, on kuuma, kuiva ja aavikon omainen tila, missä taustalla kuuluu sille ominaiset äänet. Turkkilainen hamam, on kuin pala aitoa turkkia. Tykkäsin myös huoneesta, missä on vesisänkyjä, mihin heittäydyt leijumaan ja häviät rauhalliseen musiikkiin ja hämärään tunnelmaan.
Kylpylässä saisi vierähtämään tunnin, jos toisenkin, mutta valitettavasti minulla oli kiire kuumakivihierontaan. Otan session varmasti uusiksi. Kaikessa rauhassa.

Stressin ja uupumuksen viimeisetkin jännitteet hävisi hieronnassa. Sessio erosi Suomalaisesta käsittelystä siinä, että täällä käytettiin myös kylmiä kiviä. Huikee tunne, kuumakylmäkuumakylmä. Olin ihan pökkyrässä hoidon jälkeen. Lepäsin hetken huoneessani ennen suihkua ja illallista. Ja tulihan se kakkakin, vihdoin ja viimein.

Hotellialue on niin aidattu, että en meinannut päästä mistään rantabulevardille. Kiertelin rantaa kuin häkkiin suljettu eläin, etsien ulospääsyä. Vihdoinkin löysin portin, joka laski minut vapauteen. Bulevardi on noin pari kilometriä pitkä ja sen täyttää erilaiset ravintolat ja kaupat. Mieleni teki Italialaista ruokaa Espanjassa. Miksiköhän aina matkoillani, päädyn ensin Italialaiseen ruokaan? Varmaan siksi, koska se on takuu varmaa ja minun makuhermoilleni sopivaa apetta. Ravintola on silloin lupaava, jos siellä on kangas-servetit ja pöytäliinat. Kynttilät pöydällä kertoo myös jotakin. Valintani oli Grand Italia Meloneras. Täytyy myöntää, että s ei tuottanut pettymystä. Alkuruuaksi valitsin coctel cantalupo ja bruscettaleivät. Nam, taas kerran sain huomata eron etelän hedelmän/tomaatin versus suomi. Makoisaa ja maukasta. Pääruuaksi napsin tagliatelle al azafran. Paikallinen ilmakuivattu kinkku ja tuore parsa. Ei hassumpi makuelämys. Kaiken tämän huuhtelin alas Espanjalaisella valkoviinillä San Valentin. Se myös oli minun makuuni. Vielä kuppi espressoa ja koko lysti maksoi 51 euroa. Paikka saa myös kiitosta erittäin nopeasta ja hyvästä palvelusta. Mie, kermapylly, tykkään kun ympärilläni häärätään ja minua palvellaan. Jäi hyvä maku ja mieli, kiitos.

Ilta ympärillä tummui hupsista keikkaa hetkessä. Sulattelin suhteellisen täyttä massuani lompsimalla bulevardia hissunkissun. Kiertelin muutaman kaupan kautta takaisin omaan huoneeseen ja tällä kertaa en enää eksynyt. Vaikka viini hieman surisikin suloisesti pää nupissa... Kaikesta kokemastani olinkin sopivasti väsy ja aloittamani romaani ei edennyt alkua pidemmälle, kun unijukka teki jo temput. Siihen oli hyvä päättää ensimmäinen lomapäivä.

Nyt alkaisi tuntua sille, että aurinko lämmittää jo tarpeeksi. Heitän tämän valkoisen ruhon altaalle ja alan imeä väriä pintaan. Ruskea läski ei näytä yhtään niin pahalle kuin valkoinen.
Laku Pekka maku, saa svengaamaan!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti