Kihtistä menoo

Huh, juhlahässäkät ohi ja suoritettu. Sinappikone on syntynyt ja vuosi vaihtunut. Hirmu kivaa meillä oli, sellaista tavallisen rauhallista. Kauhian nopeasti kaikki vain vilahti ihmisen historiaan. Niin se nykyään tuppaa olemaan. Odottaa kuin hullu puuroa ja sit kaikki on ohi. Sen verta täytyy hintaa juhlimisesta maksaa, et nyt sit iski ilmeisesti kihti polveen. Kyllä, elintasosairaus. Niin on eletty kuin siat pelossa ja toki, siitä kuuluu hinta maksaa. Muuta en keksi, toissa yönä alkoi älytön kipu polvessa ja oli aika tuskallinen päivä eilen. Nettitohtori M. O. Janhunen teki tarkkaa tutkimusta googlen ihmeellisessä maailmassa ja päädyin diagnoosiin kihti perkele! Nyt jämäkkä tulehduskipulääkekuuri ja pikkasen helepottaa. Mut on tää kans. Se on tipaton tiedossa, tahtoo tahi ei. 

Tervetuloa 2021!

Nyt kun tälle linjalle läksin, niin tuodaan vielä pienet aattoillan draamat. En edes syönyt paljon. Vähän kaikkee ja kun sitä vähän oli paljon, niin ähkyhän siitä tulee. Niin ähky, että en saanut kunnolla happea ja hetken jo luulin, että pitää linikalle lähteä. Hra. refluksi nosti päätään pahemman kerran ja hitto vie, kun teki olosta hankalan. Nappasin lääkettä ja hitusen hellitti. Siitä selvittyäni, naama alkoi kummasti polttaa ja kipaisin peilin eteen. Herra mun varjele, mikä punainen sikapossu! Oikein joulusellainen. Joku algerialainen reaktio. Koko naama ja kaula täynnä punaista, polttavaa söheröä. Muuta en keksinyt, kun noi mun ihanat havuasetelmat ja joulutähdet. Ne lens kaaressa partsille ja Rva. sänkyyn kuoleman pelossa. Joulupäivän aamu valkeni kuitenkin hempeästi ja me kaikki olimme elossa. Kiitos joulu, olit ihana. 

Harmaata oli mut ei haitannut

Tässä hauska sauna

Mökin maisemii

    

Pienoinen mökkihöperyys alkaa vaivata ja kauheest paljon teki mieli uudeksi vuodeksi jonnekin, jotakin ihan mitä tahansa. Niinpä Rva. otti ja varas mökin Ikaalisista. Keskiviikkoaamuna lyötiin kaupat lukkoon vuokramökistä, joka osoittautui oikein oivaksi valinnaksi. Ja hei, päästiin vähän jonnekin ja oltiin niin kuin matkoilla. Pikkasen säätööhän siitä tuli, kinkkupiirakan paistoin ja kauppaostokset, tinat, sähikäiset, kynttilät ja kaikki muu tarvittava piti järjestää mukaan. Mut niin vaan päästiin aattoaamuna klo:08.20 matkaan.

Mökkihän oli sikakiva. Kaikilla mukavuuksilla, tilaa reippaasti ja kunnon keittiö ja välineet. Paikka kaunis ja ekstraplussaa, hauska sauna järven päällä, laiturin nokassa. Siellä me sitten kynttilän valossa kylvettiin ja Rva. pääsi uimaan. Nakit ja pottusalaatti nautittiin, tinat valettiin, sähisevät tikut loistivat, ulkotulet syttyivät ja Rva. konttasi skumppapäissään. Tontilla oli hauska beach house tyyppinen kesäkeittiö. Laitoimme takkaan tulet, paljon elävää tulta, poppilaatikko soitti musaa ja siellä vietettiin uuden vuoden 2021 bileet. Noh, heti klo:00.15 Rva. painui jo maate. Hyvä, että sinne asti jaksoi...

Mökki oli kauniin järven rannalla (en nyt muista taas nimeä) ja siellä oli kaksikin isoa joutsen pesuetta. Niitä oli hauska seurata. Uiskentelivat ihan siinä lähellä. Mut arvaa perkele, kun mun sielua riipi, kun alkoi se rakettien jyske. Joutsen parat meni tietysti ihan sekaisin ja kurjasti huutaen lentelivät ihan kauhuissaan pitkin poikin järven selkää. Kyllä oli kaameeta kuunneltavaa. Toivottavasti selvisivät hengissä. Olen kuullut, että juuri tästä uuden vuoden paukuttelusta johtuen lintuja voi kuolla sydän kohtaukseen. Mun teki niin pahaa. 

Tässä jo himamaisemii

No niin. Nyt on sit vuosi 2021. Lupaan sen saman kuin aina aikaisemminkin eli olla vaatimattomasti parempi ihminen. Aika heikolta näyttää tällä hetkellä, mutta onhan tässä koko vuosi aikaa. Tehdä niitä pikku viilauksia elämänsä onnettomiin tapoihin ja oppia elämään ihmisiks. Sitä kohti. Ja valoa kohti. Ja kaikkea hyvää sinulle armas lukija. Olkoon tämä vuosi hedelmällinen ja kukkea ja hellä ja hyvä ja kaikin puolin onnistunut. Adios!