Pimpsakaula

Kaksi viikkoa operaatiosta ja kaikki hyvin. Olo alkaa olla normaali. Ainut on äänen käheys, jos puhun tai touhuan enemmän niin saan huomata, että ääni tulee hankalasti. Mut hui hai, pieni vaiva. Ensi viikolla ajattelin kokeilla duunia. Aloitan silleen varovasti ja siitä se sitten toivottavasti lähtee. Eilen irtosi viimeiset haavalaastarit ja nyt arpi kurkulla on komeasti esillä. Tiiättekö, oon silleen vakuuttava, karski, eri miehekäs, jotensakin seksikkäästi rikollisen näköinen viiltäjä jack tai jotain. No ihan ei mennyt niin. Arpi muistuttaa lähinnä häpyhuulia. Juu, tosi kiva. Mulla on pimpsa kurkulla. Nahka on kiristetty yhteen, et siihen jää kaks poimua. Vähä niin ku... Tai enhän mie oikeestaan hirveesti tiiä mille sellainen värkki näyttää, ei oo niin kokemusta. Mut olettaisin ja mitä nyt oon aikuisviihdejulkaisussa saattanut ohimennen vilahtaa. Kaulan iho tuntuu muutoinkin kireälle, hyvä tietysti, jos rypyt kaulassa oikenee, mut ei toi kauheen kivan näköinen ole. Ellei nyt sit vielä tuostaan turvotus laske, ai houp sou. Pillukaula.

Siitäkin saattaa jo huomata, että Rva. alkaa olla toipumaan päin, kun perjantaina siivosin oiken antaumuksella. Tai oikeastaan aloitin jo thuursdaag. Olikin oikein ihanaa. Niin odotin siivouspäivää, etten saanut kunnolla nukuttua. Eikö tää oo höperö. Tein oiken kivasti, siivosin, ostin kukkaset ja uusia kynttilöitä ja ison valotähden (taas.) Olin tarkkaan miettinyt illallisen menyyn, jota aloitin laittamaan jo hyvissä ajoin. Viinit, skumpat ja muut. Vähä niin kuin juhlat, rankan leikkauksen ja toipumisen jälkeen. Kaikkihan meni oiken kivasti, pöytään tuli keittiön terveiset ja maaartisokka keiton sain alkuruuaksi. Sit vähän tökkäs. Jouduttiin odottamaan, että pääruoka kypsyy ja niin Rva. otti ja sammua simahti sohvalle. Hah, kesken aterian, voitteko kuvitella. UK oli ajatellut, että antaa nukkua ja mietti, et pitäisikö lämmittää edellisen päivän nakkikeiton jämät. Saisi jotain apetta. Juu, semmosta sattuu, kun paljon tekee, auts.

Lauantaina lähdettiin sit möksälle. Rva. oli niin pirteenä, kun vetäisi kunnon yöunoset ja sai kuin saikin nukuttua. Möksällä oli niin ihanaa. Kerättiin vasullinen suppista, grillattiin makkarat ja juotiin hyvät nisukahvit. Istuttiin tovi terdellä ja möllättiin järvelle. Oli rauha. Hitsi, jos nää talvet menee tämmöiseksi, niin mökillä voisi ihan hyvin käydä läpi vuoden. En tiiä, jaksaisiko siellä joka viikonloppu ravata, mut aina silloin tällöin saunomassa ja nauttimassa. Mut kun ei tiiä. Se saattaa huomenna pudottaa metriset hanget ja sit sinne ei oo mitään asiaa.

Upea sumu ulkona. Kauheest paljon tekee mieli ulos. En voi vielä lähteä, kun Danske pankista soitetaan kello 11. Noita eläkevakuutusasioita ahistelevat. Miehän olen ollut silleen vähä edes fiksu ja itselle vapaaehtoista eläkettä säästänyt. Ei siellä hirveitä oo mut jotain pikku hiljaa kertynyt. Kai ne soittaa, et pitäisi säästettävää summaa nostaa. Ja mikäs kyllähän sitä nostaisi, jos olisi millä nostaa. Mut hyvä on, että pitävät ajantasalla ja huolta. Ei tässä nähkääs enää montaa vuotta ole, kun noi eläkeajat alkaa olla ajankohtaisia. Hih, jännä ajatus, olla eläkeläinen. Nyt kun olen ollut saikulla niin miehän leikin eläkeläistä. Tässä näin eläkeläinen menee apteekkiin, tässä näin eläkeläinen menee vesijumppaan, tässä näin eläkeläinen piipahtaa päiväkahvilla. Tässä näin eläkeläinen käy laulamassa karaokea ja nauttii lasillisen sherryä (lue viis tuoppii.) Juoppo kun on. Mä luulen, että mä viihdyn vallan mainiosti eläkkeellä.

Tälle viikolle on ohjelmassa hieroja (odotan ihan sikana.) Niska sen verta juntturassa, että tarvetta on. Lauantaina menen ja otan infulenssarokotuksen. Katson sen aiheelliseksi ja pari viimeistä talvea on tullut sairastettua niin hirveetä tautia, etten sellaista enää taho. Otatteko te? Ja näin korona aikaan se on muutoinki suositetavaa. Ei hemmetti, nyt kello tulee 11. On pakko lopettaa. Menkää ulos, siellä on kaunista. Moro!