Syksyn Sävelet

Kävin jo sienimettäs. Kävin eilenkin sienimettäs. Siellä on niin ihanaa. Lähentelee täydellisyyttä. Halailin puita ja haahuilin. Poimin sienen sieltä toisen täältä. Hengittelin syvään ja rauhallisesti. Venyttelin vanhaa ruhoani. Rakastin. Ai että, mie nautin olla syksyisessä metsässä! Keli on kirpeä, ilma täynnä happee ja se rauha. Metsä tekee niin hyvää ihmiselle. Eilen kävin hakee soosisienet ja tänään sain keitto sekä piirakka. Eiks se oo aika veikeetä, kun voit vain mennä mettään hakemaan ruokas. On se.

Tälle näyttää aamu

Kyllä syksy on jo ihan selvästi. Mut on ollut kivat kelit, lähes hurmaavat. Tultiin eilen (möksäl, tietty) ja tänään jo nostetaan kytkintä. UK:lla on duunireissu Su ja mie lähen saattelee armaksen. Laitetaan taas pikkasen paikkoja talviteloille ja ajattelin tuossa kohta saunan lämmäyttää. La aamupäivästä, aika kieroo. Mut tekee vietävästi mieli. Miks ei. On hyvä poiketa tutuista kaavoista. Ja kuka se sanoo, et aina pitäisi illasta kylypee. Tää on aamusauna. Olen anargisti.

Pidin tuossa lounastauon. Söin eilisen gyrmee tähteitä. Tein mehevät jauhelihapihvit (sitä parasta blaatua jauhelihaa ja pilkoin taikinaan pekonia, valkosipulia, chiliä ja kuivattua suppista.) Lisänä kasvishöystöö ja suppissoosi. Kyllä maistui tähteenäkin. Nyt jaksaa tehä pihahommii ja kylypee.

Söpöläiset

Hitsi, kun mie oon jotensakin onnellinen ja hyvällä tuulella. Ei pitäisi mainita, kohta kuitenkin vituttaa ja ahistaa. En tiiä onko se tää syksy, koska se on parasta. Mie oon vaan niin syksyimmeinen. Toki, kulunut viikko oli duunis jette kiva ja ens viikolla lähetään sinne Lissaboniin. Minua hiukka jännittää, kun joudun yksin lentää. UK lähtee jo Su Espanjaan ja mie lennän Boniin ja rehvataan sit siellä. Niin jos pääsen sinne, se voi olla, että löydän itteni Afrikasta. Kato, hermoressiperse taas ressaa, et lähteekö kone, tippuuko se, löydänkö oikeen portin, osaanko tsekata itteni sisään ja etten vaan myöhästy. Kone lähtee jo 5.35 eli Rva. on kentällä jo kolomelta. Ei kande nukkuu siis. Olen Bonissa jo 9.30 ja residenssi saadaan vasta kolmen jälkeen. Siinä on hiukka haastetta matkalaukun kans pyörii kylillä ja odotella. Noh, pitää mennä asenteella ja sitähän multa löytyy, nih.

Enihau, kiva lähtee ja odotan niin kovin et vihdoin näen Lissabonin. Kaikki ovat kehuneet ja odotukset ovat suuret. Toivottavasti ei liian suuret, ettei sit tule pettymys. Varattiin kiva huoneisto, toivottavasti se on sitä, eikä mikään meluhelvetti. On se kauhiaa, kun tämän ikänen lähtee reissuun, on niin monta seikkaa mitkä pitäisi natsaa. Nuorempana oltiin tyytyväisii, jos oli joku mesta mihin päänsä kallistaa. Niin muuttuu maailma eskoseni.

Vähän värii

Alkoi tuulemaan. Sellaista puuskittaista. Ruska jo värittelee puustoa ja aurinko voimistaa värejä. On niin kaunista. Ihana olla ulkona. Kaupunkielämässä on se iso puute, että et pääse ulos noin vaan. Tai siis sisällähän siellä ollaan. Mitä nyt käyn partsilla vetää happee (niggee.) Mut mökillä ollaan ulkona koko ajan. Citis käyn sen uintilenkin ja täts it. Oikeasti ihminen on ulkoilmaeläin. Meidät on luotu ulkotiloihin, eikä betonisiin pikku koppeihin. Ja meidät on luotu metsäänkin. No joo, en aloita taas tätä. Mut siis menkää sinne mettään. Niin ja saunaan. Niin ja ulos. Niin ja sieneen. Niin ja mitä vielä. Nauttikee syksystä.