Elämän menoa

Täällä ollaan taas ja hengissä! On reissuttu lomamatkaa ja laitettu kotia. Eilen tuli sit se hetki, et mitähän tekis. Jumalallinen tunne. Tällä haavaa olen tehnyt kaiken sen mitä voin tällä hetkellä tehdä. Okei, yksi johdon pätkä on listoittamatta ja sekös häiritsee. Lista on jo ostettu, mutta se jäi autoon, joka on tällä hetkellä huollossa. Siellä se odottaa.

Meijän möksä

Verhot ja yksi tilattu matto odotuttaa myös. Ja ne uudet sisäovet ja peiliovet eteisen kaapistoon. Ai niin, unohdin vallan, että se pikkuveski odottaa myös pintakäsittelyä. Ne sit myöhemmin ja siinä se olisi. Ei saattaisi uskoa tätä todeksi. Sit alkaa se pyttyjen ja pytinkien asettelu, taulujen paikkojen tarkennus ja stailaus. Mut noi on sellaista hienosäätöö, et ilman niitäkin pystyy elämään.

Kalajoen hiekat

Olemme kasanneet 3 yöpöytää, yhden kenkätelineen, yhden keittiöön tarkoitetun apupöydän, yhden laatikon keräyspapereilla ja jumalattoman vaatekaapin. Mä voisin pestautua kalusteasentajaksi. Just joo, ei oo ihan mun hermojen hommaa. Mut hienosti me selvittiin. Onneks UK:lla on sellaiset lehmän hermot ja loogista päättelykykyä. Mulla olisi kasattavat lentäneet partsilta alas monemoista kertaa. Mä oon niin ylpee meistä! Me teimme sen.

Ei elämä siis ole ollut pelkää asuntoa. Otettiin lyhyt ja intensiivinen lomamatka ympär Suomee. Harmillisesti kotikaupunki typistyi yhdeksi yöksi, mut aikataulut oli sen verta tiukat. Oli pakko päästä laittaa loput asettelut himaan, koska ens viikolla alkaa sit arkinen aherrus ja koti pitää olla silleen kunnossa, et täällä voi häiriöttä asua. Ja mun häiriö tarkoittaa sitä, että joka ikinen asia on just niin kuin sen pitää. Ei voi sietää keskeneräisyyttä.

Kierrettiin sellaisia mestoja missä en olekaan aikaisemmin käynyt. Yksi yö Kalajoella, yksi yö Raippaluodossa. Huikein oli ehdottomasti tuo Raippaluoto Vaasassa. Yövyimme lasisessa mökissä ja maisemat oli mykistävät. Rauha astui sieluun ja ympärillä aavaa ulappaa ja hillitön auringonlasku. Kilometrejä kertyi kiitettävästi ja pylly puutui pahemman kerran. Mut mä tykkään kesällä reissata kotisuomessa. Täällä on upeita paikkoja ja hienot maisemat. Sinne Kokkolaan terkut, et ohi ajettiin. UK:lla oli duunijuttuja ja aikataulut pisti vain ohiajamaan. Next taim. Jossain huoltoasemalla käytiin tankkaamassa ja kovasti ympärilleni katselin, joskos olisi törmätty.

Loma loppuu kohta. Olisin voinut vielä jatkaa. Järkky nopeesti on aika mennyt. Ja voisi melkein sanoa, et tää loma meni tähän asunnon laittoon. Toisaalta hyvä, et on saanut rauhassa laittaa ja nyt voi syksyn kohdata rauhassa, eikä tartte himaa ressata. Toisaalta ihana, kun elämä palautuu arkisille urille ja toivotaan, et syksy on hyvä ja armelias.

Tuolla me yövyttiin

Tänään saan auton huollosta ja katsastuksesta. Kiva ylläri oli tuhannnen euron lasku. Auton omistajan onnea, auts. Mietin vain, et miten paljon noissa saattaakaan olla ns. tyhjää. Pitää vaihtaa sitä, pitää vaihtaa tätä. Mistä hemmetistä mie voin olla varma, et niin on oikeesti. Jos vain huvikseen vaihtelevat, et saadaan lisää fyffee. Kai se on vain luotettava. Mut arvatkaa mitä, mulla on ihan törkee autokuume. Hemmetin hemmetti. Perustelen, nyt olisi tavallaan järkevää vaihtaa, kun siitä vielä jotain saisi vaihdossa. Hah, toi on vaan ittensä hämäämistä, mut autokuume on just sellainen. Rienaa ihmispoloa.

Auringonlasku Raippaluodossa

Nyt mää lähden mökille. Loppuviikoksi on luvassa pelkkää nautintoa. Otetaan kaikki irti. Ellen nyt eksy autokauppaan. Enihau, kaikki joukolla nauttimaan. Kesä on lyhyt, jos sitä on ollutkaan. Tsau!