4.7.2019

Fiftisixti

Hei hopsansaa! Jos nyt olen sattunut valittamaan, että on niin kuuma, en sitä sillä tarkoittanut, että pitäisi tällälailla pakastaa. Istun vällyihin kääriintyneenä terassilla, en anna periks vaikka pikkasen vilu kapajaakin. Sauna on tulilla, kohta pääsen lämmittelemään. Piti kuulkaa, ihan mökkiin panna lämmöt päälle. Kova, kylymä tuuli on rieponut monta päivää. Tarvitaan lämmitystä heinäkuussa?! Oliko se ilmastonmuutos, jonka piti tehdä kesistämme helteisiä. Nyt ei ihan tunnu sille. Helteiselle nimittäin. UK:lla oli aamulla pipo päässä. En valita. En todella. Minulle just sopivat kelit. Mut jos ihan vähän sais lämpöö...



Rva:lla oli tänään siivouspäivä. Jösses, kun olikin mukavaa touhuta. UK lähti jo aamusta kaupunkiin, eikä ollut jaloissa pyörimässä. Sain rauhas siivota. Oltiin pesty kaikki matot jo viikolla ja sekös just houkutti siivoamaan. Pesin nurkat, vaihdoin vähän järjestystä ja eliminoin ylimääräistä. Oli niin ihanaa laittaa tuoksuvat, puhtaat matot lattioille. Tein oikein kauniin kukka-asetelman kuunliljan lehdistä. Siinä vasta kaunis viherkasvi, en tiedä viihtyykö sisällä maljakossa. Katsotaan, sanoi puutarhuri.




Olen raivannut mökkitonttiakin. Kaiken maailman rotiskometikköö on mennyt sileeks. Siihen on tullut oikein himo. Se on vaan luojan lykky ettei meillä ole moottorisahaa käytössä. Rva. saattaisi innoissaan pistää koko tontin sileeks. Tulisi aakeeta laakeeta. On se hyvä välillä "siivota" ulkotilojakin. Siinä näkee oman kättensä jäljen ja on ylen mukavaa saada puuhastella kivoi juttui. Enkä mie osaa olla tekemättä mitään. Mie relaan, kun saan tehdä.

Kyllä minä pilviäkin möllään

Arjen realismia.


Olen joka päivä käynyt vesijuoksemassa. Hitto, kun se tekee hyvää. Kropassa tuntuu paremmalle, siihen varmasti on vaikuttanut myös joka iltainen sauna - joogha ja pilates lauteilla. Jopa siinä määrin, että olen valmis tulemaan ihmisten ilmoille. Tekee jo mieli hitusen säpinää. Mut erittäin hyvä ratkaisu lomalle juuri tällainen. Ensin viikko omas rauhas pöpelikös ja sit kaupunkilomalle. Ihanoo. Saapi sielukin ravintoo. Eka viikko ravittiin pelkästään ruumista. Juu nou? Tallinna ruokkii sielua.




Pikku koira on ollut meittin kans lomalla. Mä olen täällä ihan sydän syrjällään, kun huomaan hänen olevan jo vanha ja väsynyt herra. Hänellä on vielä hetkensä ja aamuisin on pirteä kuin pupujussi. Syö hyvin eikä mitään kipuja ole. Vetäytyy paljon omiin oloihinsa, eikä jaksa kauheesti enää seurustella. Tällä lomalla on yllättäin kaivannut syliin ja sänkyyn. Mä niin annan sille kaiken rakkauteni. Mietin jopa, että en varmaan koskaan ole ihmistä kohtaan tuntenut tämmöistä syvää tunnetta. Tai no, ei niitä kaiketi voi verrata, mutta eletään niitä aikoja, että luopuminen voi olla lähellä. Tuli vain jotenkin sellainen tunne. Mutta rakkauksia on niin eri. Näihin pikkusiin rakastuu lapsen lailla. Ihmis-suhteissa ollaan enemmän aikuisii, eikä se ole ihan niin pyyteetöntä. Näin mää sen saattaisin ajatella.



Mutta Pikku koiralle tehdään kaikki mahdollinen, että hänellä olisi mahdollisimman mukavaa ja ressivapaa loppuaika. No niin, nyt alkaisi keli vähän kääntyä. Tuuli on enää pieni liplattelu ja aurinko näyttäytyy. Alkaisiko shaali ympärilläni olla jo liikaa? Ihanoo, kohta pääsen löylyyn. Otankin oikein kipakat. UK on tuloillaan, eiköhän se viimeistään kello kymmenen ole perillä. Aikasemmin on melkein turha odotella. Ettei hän vaan pakene Rva:n siivousintoa. Tulee varmasti tarpeeks myöhässä ettei tartte enää Rva:n käskyttämänä pomppia. Ymmärrän sen oikein hyvin. Niin minäkin tekisin. Siivoava elämänkumppani voi olla haasteellinen. Joskin sellaisessa suhteessa oleva voi olla varma siitä, että koti on aina siivottu ja kunnossa. Vähä niin ku fiftisixti.

P:S Olen muutaman taidekuvan kerennyt filmaamaan :)

2 kommenttia:

  1. No tässä me nyt sitten vissiin saatiin kostoksi "tuntuu kuin neljä astetta" ja kaatosadetta-keli, kun mentiin ääneen ilmoittamaan, että ei olis helteestä niin väliksi. Pelkäsin aamulla, että tulee vesi peltikatosta läpi, kun niin kovalla voimalla rummutti, mutta ei onneksi vissiin. Ainakaan ei näkynyt lätäköitä vintissä (juu, käyn vainoharhaisena tarkistamassa, koska pelkään meidän kattoa).

    Mulla on kanssa siivoava puoliso (olisko se teidän huhtikuussa samana armon vuonna syntyneiden geeniperimää tai jotain), ja on kieltänyt tulemasta perjantaisin ennenaikojaan töistä, koska haluaa mopata rauhassa. Laittaa kyllä aina viestin, että "koti siivottu, viini kylmässä, voi tulla", niin tiedän, milloin ei enää tarvi pelätä imurin ääntä. (Mikähän siinä onkin, että se ääni on paljon pahempi silloin, kun joku muu imuroi..)

    Ihan mahtavaa, kun sulla on vesijuoksumahdollisuus siinä hollilla koko ajan. Voi mennä aina just silloin kun siltä tuntuu. Eikä vesi karkaa mihinkään, vaikkei aina heti huvittaiskaan.

    Ihania kuvia jälleen! Mutta sellasta tässä mietin (ei ole pakko vastata), että onko möksä kokonaan teidän vaiko vuokralla niinkuin joskus ainakin oli? Sillä kysyn, että voitteko mennä sinne ihan koska vaan vai asuuko siellä välillä joku muu? (ja onnekseen nauttii puhtaista matoista ja Toluntuoksusta, kun oot siivonnut).

    Mukavaa möllöttelyä sinne ja parhaita mahdollisia vointeja pikkukoiralle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuuli rieponut mökillä niin, että saa pelätä puiden tulevan niskaan. Vettäkin ihan kiitettävästi mut ei myö valiteta.

      Kuinkas sitten jos on kaks siivoavaa puolisoa? Tuleeko siitä sota kumpi saa siivota tai sit se on ihan sietämätöntä (puhdasta.)

      Vesijuoksu on niin nastaa ja varsinkin kun ei tartte erikseen lähteä liikkumaan. Kävelen vain rantaa ja annan mennä.

      Mökki on ollut meillä vuokralla jo 14 vuotta. Ja just kävi vuokranantaja juttelemassa jatkosta eli homma jatkuu. Mökkihän on meijän mökki, kaikki kamat on siellä ja saadaan aloittaa/lopettaa kausi just niin kuin halutaan. En sit tiiä sitä päivää, kun siitä joutuu luopumaan, se tulee olemaan raskas.

      Nyt aloitetaan loman kakkosvaihe ja painutaan Tallinnaan. Oikein hyvä lomia sinnekin, olkoon se täyteläinen.

      Poista