Päivien viemää tuulen huuhtomaa |
Perjantaina on aina arjesta juhlaa. Nyt spessua, kun UK vanheni vuodella. Laitoin mansikkakakkua ja pötyä pöytään. Hei, uusi maistuva alkuruoka, helppo ja nopee. Vesimelonislaissit grilliin, ensin annat värii toiselle puolelle, käännät ja murennat fetajuustoo pintaan. Hetki siinä ja syöt grillattujen valkosipulileipien kera. Nannaa. En tiiä oonko ite keksinyt vai olenko nähnyt jo reseptin jossain. Suosittelen kokeilemaan.
Saniboi varjos |
Eilen pestiin mattoja. Täydellinen keli siihen. Me pesemma tuossa kalliolla. Letkulla vettä ja mäntyistä suopaa. Saatiin illalla kuivat matot mökkiin. Tänään pikkasen rättiä heilautan ja vot, kun on puhasta. Maton pesussa on jotain alkukantaisen ihanaa. Tekee ihmisestä tarpeellisen, noin niin kuin mattojen historiassa. Innostuin kastelemaan luontoa. Vettähän meillä riittää, kun se järvestä nousee. Ai että, luonto kiitteli. On ihan järkky kuivaa, nurmi tekee kuolemaa. Nyt se näyttäisi vihertävän. Olisin halunnut kastella kaikki, aina pääkaupunkia myöten. Ei riitä letku, sori. Vaikka letkeä onkin, sori.
Hinkkoo hinkkoo |
Vesijuosta hölkyttelin. En välttämättä tartteisi vyötä uumalleni, on ihan omasta takaa. Vesijuoksu on hyvä harraste. Viime kesänä vesi ei lämmennyt tähän harrastukseen olemoisinkaan. Nyt lämmintä riittää. Poljen yhden sivun ja tulen selälläni takas. Siinäpä on kiva katsella, kun pilvet pyörittää maisemaa. Kesä. Niin kesä. Tänään kans ja huomenna. Sillä saa syntinsä anteeks.
Kesäkukat laitettiin viime viikonloppuna |
Kehunpa taas hiukka. Olen nyt useampaan otteeseen UK:lle todennut sen, että kuinka etuoikeutetussa asemassa olemme, kun saamme nauttia täällä mökillä. Et meillä on niin kuin tällainen mesta ja tällainen luonto, ja tällainen rauha, ja tällainen ihanuus. Sitä saattaa olla vaikea käsittää siellä ruudun toisella puolella, ja mietinkin et mikä tässä on mulle niin tärkeetä. Se on tämä sietämättömän olemisen keveys. Ei ole pakkoja, eikä vaateita mihinkään suuntaan. Mitä iäkkäämmäksi tulee, sitä enemmän tahtoo vain rauhaa ja sielun lepoa. Tänään kyllä mennään ulkoruokintaan. Karjaan aabeeceellä on hyvä seisova lounaspöytä. Sen verta äkkiä voi piipahtaa päästäkseen tänne taas takas. Onko vallitsevalla ilmastolla asiaan myös vaikutusta. Varmasti kyllä joo. Niin on pehmeetä.
Iltahämyi kännykällä. |
Ens viikolla alkaa se maalauksellinen valokuvaus. On sanomattakin selvä, että olen aivan innoissani. On kivaa taas päästä oppimaan uutta ja ennen kaikkea tekemään. Kurssien parasta antia on myös tavata uusia ihmisiä. Ja sellainen porukkassa tekeminen on aina antoisaa. Ehkä saatte tänne maistiaisia taidekuvasta. Kiva viikko siis tiedossa. Hei, oletteko muuten panneet merkille, että aika kuluu nopeampaan kuin esim. helmikuussa. Viikot vierähtää niin ettei kerkee pöllöä sanoa. Törkee vauhti, kiire tulee ennen kuin kaikki loppuu. Hidastetaas vähän ja hei, nautitaan, nautitaan ja nautitaan!
Ihana juttu taas jälleen kerran :). Jäi vaan jälkijunaan lukeminen, kun oltiin ukkelin kanssa pulmareissussa ja koneen kannet oli kiinni.
VastaaPoistaJa miten voi saada kännykällä noin hienon kuvan? Näyttää samaan aikaan kesäillalta ja lasiin piirtyneiltä kuurankukilta, jotka lienee männystä peräisin?
Toivottavasti oli hieno reissu, kelit oli ainakin kohdillaan.
PoistaOlen ihastunut kaksoisvaloitukseen, sillä saa tollasta taidehässäkkää :)