25.5.2017

Ihan vaan vatsalääkkeeksi

No niin. Nyt ollaan muutettu mökille. Huutolaisuus muiden nurkissa on ohi ja leikitään kotista täällä luonnon keskellä. Ei tietysti hassumpi vaihtoehto, mut eihän tää kotia voita. Sitä niin, jota ei ole, eikä edes tietoa siitä, milloin voisi päästä asettuu.

Mä oon tylsä ja jankkaan samaa asiaa. En mie voi muuta. Saatiin UK:n kanssa eilen kiivas keskustelu aikaiseksi asiasta remontti. UK:lla meni jopa hermot rouvaan. Mä olen ollut liian kiltti, enkä uskalla lyödä nyrkkiä pöytään ja sanoa: " Perkele! Nyt loppuu tää pelleily!" Sain eräältä ystävältä viestin, että reiskoille pitää puhua töykeän käskevästi ja kohdella rumasti. Ne ei ymmärrä kohteliasta käytöstä, sitä niin, mitä minä olen ymmärtäväisenä ja liian kilttinä toteuttanut. Siksi hommat kusee ja mistään ei tuu valmista. Päätettiin et UK ottaa ohjakset käsiin ja alkaa vaatia tulosta.

Momenttus

Eto remontti on kestänyt kohta puoltoista kuukautta ja kotiin pääsystä ei ole siis tietoakaan. Tai voihan sinne mennä, jos suostuu elämään ilman vettä ja sähkön saantikin on niin ja näin. Mikkään ei oo paikallaan, eikä kohillaan, kun niitä on vielä turha laitella. Kylppärin lattia on yhä edelleen piikkaamatta, sain urakoitsijan kiinni ja ykskantaan hän totesi, et nyt on niin paha flunssa, ei pysty, ei kykene ja sit lähetäänkin jo viikon lomalle. Et silleen valmistuu meittin kylppäri. Oikeesti tää menee vielä ens syksyyn tällä menolla. Kohta niillä alkaa kesälomat ja se on sit soronoo! Voi hevon vitun perse, en nyt paremminkaan voi tätä asiaa ilmaista.

Jahas, kupliakin juotiin näemmä


UK kehoitti muuttamaan asennettani. Okei, ymmärrän ja en ymmärrä. Yrittää toki voin ja täällä mökillä asioiden hyväksyminen on helpompaa,  ja hetkittäin voin unhoittaa koko paskan. Mulla on alkanut tulla jo vastenmielisyys koko himaa kohtaan. Ai kauheeta, alan inhota asuntoa ennen kuin olen sinne edes muuttanut. Kuuluu kuulemma kuvioon, duunikaverilla oli ollut sama juttu. Niin hankala ja työläs muutto oli saanut tuntemaan negatiivisia asioita, mut kun kaikki oli ohi, niin rakastuminen omaan kotiin oli palannut. Sitä odotellessa.

Ottaa helposti päähän

Sen verta ottaa luonnon päälle, et rouva otti eilen pikku känöset. Ihan silleen vahingossa. Kaikesta huolimatta oli hyvä fiilis, siinä bastua lämmittelin ja gyrmeetä keittiöstä nostin. Sain UK:lta Viron tuliaisina jeegeriputelin ( ihan vatsalääkkeeksi ) ja sitäkös olikin sitten kiva siinä ruuan laiton lomassa aina pikku tömpsyt ottaa ( ihan vatsalääkkeeksi. ) Kyllähän sen sitten tietää, kuinka siinä käy. Syötiin puolilta öin ja rouva oli iloisesti päihtyneessä olotilassa ja vatsa oli lääkitty. Sammuin menomatkalla makuuhuoneeseen. Kiitos.

Mullapa on sellainen jännä juttu tässä koneella näin. Kun kirjoitan sanan ........... Nähdään pian! niin siihen tulee tuo Nähdään pian! Eli en voi kirjoittaa sitä sanaa, kun automaattinen tekstinsyöttö korjaa sen sanaksi Nähdään pian! Ymmärsittekö mitä tarkoitin? Ette siis. Se sana on sellainen, kun mennään jonnekin eli ollaan siis Nähdään pian! Kato, taas se tuli. Eiks oo sekavaa? Eli en voi käyttää sitä sanaa vaikka tahtoisin. Jos yritän jotenkin kiertotietä eli sana on se, kun pakataan laukut ja lähdetään jonnekin. Se on se sana. Kuka arvaa mikä? Kirjoita se mulle, koska mä en voi sitä kirjoittaa. Eikö oo hassua?

Keli on snadisti viilee. Eilen oli hillitön kesähehku. Oli kuuma ja aurinko paistoi päähän. Teki mieli suojautua, koska pää alkoi suhista. Nykyään liika aurinko laittaa pään suhisemaan vai olisiko se sittenkin ollut se jeegeri ( ihan vatsalääkkeeksi. ) En tiiä, mut kaunista alkaa olla. Koivut ovat neitseellisellä vihreellä ja kaikki on niin fressiä. Paitsi minä. Vatsahermot on viturallaan ja olen ähnöttänyt ummessa kohta viikon. Ei kiva hei. Alkaa tulla tavara jo korvista ja olo on ikävän tukala. Tänään mennään laittaa vika seinäpaperit, niin eiköhän se laukase tilanteen. Loppuillan voinkin istua sit tuolla paskahuussissa ja päivittää tilannetta sieltä käsin. Just joo, anna mun kaikki kestää ja nää on nyt niitä juttuja taas. Kiitos ja anteeks.


10 kommenttia:

  1. Ei duunareille saa puhua rumasti! terveisin maalarin äiti

    VastaaPoista
  2. Mie ymmärsin! Sillä sama Nähdään pian -ilmiö riivaa myös täällä! :O En muista mitä sanaa kirjoittaessa se tunkee väkisin tekstiin. Ihme mysteeri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, tätä löytyy muiltakin. Minä olen yrittänyt löytää kiertoilmaisua sanalle mut vaikeeta se on.

      Poista
  3. Toi Nähdään pian :D Hmm, mikähän se vois olla? Näkemiin? Poistuminen? Tuntemattomat ovat autocorrectin tiet.

    Voin vain kuvitella, ettei tossa tilanteessa riitä ees kirosana-arsenaalit. Mulla ainakin palais päreet isolla liekillä. Myös kaikki asenteesta ilmoittelevat saisivat kuulla mitä mieltä olen fiilisten patouttamisesta, heh. Ja ottaisin kans lääkkeeksi. Todellakin.

    Hengessä ja toiveissa mukana ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en voi kirjoittaa sitä sanaa ja näin se jää ikuiseksi arvoitukseksi.

      Se tunne, kun sulla ei ole kotia minne pääsi kallistaa. Se tässä on kaikesta pahin ja se kysyy hermoja. Mut kyl tää jossain vaiheessa loppuu.

      Poista
  4. Olen Viivin kanssa (nuoren, mutta ahkeran ja tunnollisen lvi-asentajan äitinä) samaa mieltä. Ei meistä kukaan ruman puheen voimalla pistä parastaan. Päinvastoin. Parempi keino on näyttää tunteensa ja saada reiskat tuntemaan olonsa kodittoman pelastajiksi. Ja kehua ja kiittää kun ryhtyvät toimeen ja saavat valmista aikaiseksi. Tää on mun kokemus. Mutta siinä uk on oikeassa, että jos ei aseta mitään täsmällisiä aikatauluja, niistä on helppo luistaa. Siihen mun ukkeli aina kilttinä sortuu. Tyyliin "tuutte sit kun tuutte". Sillä keinoin ei kukaan ota tosissaan.

    Kiltisti, nöyrästi, mutta jämptisti on ollut toimiva yhdistelmä aikataulupyyntöjen/ -vaatimusten suhteen.

    Pidän (edelleen) peukut pystyssä, että pääsette pian sinne ekaan yhteiseen oikeaan kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tarvittaisiin se nuori, tunnollinen ja ahkera asentaja :)

      Totta turiset, olen aina selvinnyt kaikesta, kun on kiva hoitaessaan hankaliakin asioita. Erityishankalat hoidan savon kielellä, se tepsii yleensä. Itteeni minä tästä syytän. Olisi pitänyt tehdä kunnon sopimukset ja aikataulut asioiden valmistumiselle. Nyt kun niitä ei ole, on vain ilmoitus siitä, että olen joustava. Soppari on selvä molemmille osapuolille, tekijä tietää et silloin pitää olla valmis ja minä en taas hötkyile ennen sitä, vaan osaan kiltisti odottaa määräpäivään.

      Annukka, kaikesta kauheinta tässä on tämä kodittomuus. Se saa perusturvan järkkymään ja sitä alkaa syyttää muita tai olemaan kiukkuinen turhistakin asioista. Ei oo oma ittensä. Kaipaa niin omaa kotia. Oikeesti saan olla tyytyväinen, et meillä sentään on tää mökki. On joku paikka. En edes uskalla ajatella vaihtoehtoa, et ei olisi tätä tai olisi talvi.

      Tänään on hyvä aamu. Jaksan ajatella, et kohta valmistuu ja päästään laittaa kotia. Omaa kotia.

      Poista
  5. Mun puhelimessa on sellainen asetus, että kun kirjoittaa np niin se muuttaa sen muotoon nähdään pian. Mutta onneksi np ei tarkoita juurikaan mitään muuta, jotta sitä tulisi käytettyä. :D
    Jostain asetuksista ton sultakin saa pois päältä, kun vaan tietäis mistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Telefuunis on se ennakoiva tekstinsyöttö, joka on ärsyttävä. Mut en tiennyt et sitä voi löytyä koneeltakin. Tai ei se mulla missään muussa tule kuin täällä blogissa. Joku viisas tietäisi mistä pois ottaa. En ole viisas.

      Poista