Oli taas huikee päivä eilen. Ihan meni sen ittensä parissa heela tiiden. Ei ihme, et putosin illalla kerta laakista, enkä jaksanut edes tänne läpistä. Päivän ohjelmassa laifstail ja se oli aikamoisen antoisaa. Kerrankin oli asia, josta jo vähän tiesin. On muuten aika kiva tunne, kun huomaa, että tietää ja osaa jostakin jotakin. Ei ihan turhaa ole elämäänsä elänyt. Olen käynyt kaksi päiväisen sisustuskuvauskurssin tuossa taannoin ja aina niistä jotain jää, jesh. Mutta kertaus on opintojen äiti, eikä tämäkään hukkaan mennyt. Ei tod.
Iipee kuvattiin omatoimisesti, sanotaanko nyt vaikka asetelmaa. Se oli jette kivaa. Siitä siirryttiin miljöö/interjöörikuvauksiin. Oltiin noin niin kuin tositoimissa. Kuvaaminen parin kans on antoisaa, tulee hyvä ideoita ja on malli. Siinä nähkääs oppii koko ajan. On sit kameran kummalla puolella tahansa.
Tämä viikonloppu on taas ollut niin pirun antoisa. Ja tänään vielä se mustavalkokuvaus, jota odotan kuin hullu puuroo. Kävin muuten illalla Muurlan pihasaunassa. Täällä on aika paljon porukkaa ja bastu oli lämmin ja minä viimeisenä kävin nauttimassa. Aika hyvä buugi. Vanha piharakennus, jossa oli ihanasti saunan tunnelma ja tuoksu. Siellä niin kynttilän valossa annoin ajatuksen mietiskellä, kaikes herran rauhassaan. Ihan pisti kuulkaa miettimään, et miten täällä on aina niin mukavaa ja merkityksellistä. Okei, meillä on hyvä porukka, sen arvo on suuri. Yksi syy on varmasti myös se, että saat olla sen asian parissa, mikä sytyttää sinut elämään ja kokemaan. Saat tehdä sitä mistä nautit. Saat hetkeksi kadota mikämikämaahan itseäsi toteuttamaan. Ihan kuulkaa tippa linssissä olin tästä kaikesta kiitollinen siellä saunan lempeässä hämärässä. Vielä voisin tähän todeta, että tämä ei voi olla pelkkää kuvittelua, koska jokainen täällä oltu viikonloppu on yhtä voimallinen.
Koulupäivän päätteeksi suuntasin tuonne Muurlan sillan alle kuvaamaan. Siellä on virtaavaa joki. Leikittelin fikkarin kans. Eihän sitä viikolla kerkee juurikaan kameraan tarttua ja tämä aika täällä on pyhitetty kuvaamiselle. Se on mun omaa aikaa. Tai eihän mun elämässä oo ketään joka veisi erityisesti multa aikaa, mut noin niinkuin käytännön tasolla saa olla vain pelkkä valokuvaus.
Illalla leikin vielä studiolla kukkaiskeijukaista ja kuvasin makroo. Laittelin valoi sinne tänne ja kokeilin. Se on hitokseen jännää ja erityisen mielenkiintoista. Päivälle tuli pituutta ja kaikkeni antaneena tähän oli hyvä lopettaa. Siitä kurssikaverin kans paikallisen pubiin parille huurteisella ja sen jälkeen sit sinne saunaan. Kylläpä oli kiva köllähtää makkomaan, eikä unta tarvinnut paljon houkutella. Vähäks oli kiva päivä. Kiitoskiitoskiitoskiitos luojani tahi joku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti