Tuliko tästä ongelma

Aamu herättelee, taivas täällä on vielä sysimusta ja jostakin alakerran baarista kuuluu vaimea musisointi. Vai onks joku paikka jo auennut vai eikö ole vielä mennyt kiinni? Heräsin syvästä unesta kello kuus, joka on täällä veri öörli. Mun mokkahammasta alkoi kolottaa ja päätin nousta. Juodaan muuten pikakahvii, ne on nykyisin ihan juotavia. Takana ovat ajat jolloin pikakahvi oli sellaista kuravelliä, ettei sitä juonut pirukaan. Tai piru nyt juo mitä vaan, mutta minä en.

Joulut on juhlittu. Siellä vielä tänään jatkuu, mutta täällä toinen joulupäivä on käsittääkseni ihan normi mandei. Aatto vietettiin ystävän luona. Makoisa ja runsas joulupöytä oli katettu ja kinkku oli erityisen mehevä ja maukas. Tuli tietysti syötyä liikaa, se kuuluu lomaan ja jos loma sattuu vielä jouluun, niin siinä on sellainen tuplaähky. Lomalla nähkääs heitetään ruokarajoitteet menemään,  puhumattakaan joulusta. Ruotuun palataan sitten arkena juu.

Oikein oli kiva jouluaatto. Nautittiin pitkän kaavan mukaan ja tarkoituksina oli katsastaa Torremolinoksen geilaif. Mut ei sitä kuulkaa tällä iällä enää jaksa. Ne kun on niin nähty ja samanlaisia ne on, ollaanpa sitten Torressa tahi Tuupovaaralla. Sillä erotuksella tietysti, ettei Tuupovaarassa taida pahemmin homokuppiloita löytyä. Tai mistäs mää sen tiedän, siellähän voi olla vaikka kuinka kiihkeä ja salattu vähemmistöryhmien bailukulttuuri. Se pitää vielä mainita, että olin erityisen tyytyväinen itseeni seuraavana aamuna, kun ymmärsin tulla kotiin hotelliin, eikä lähdetty kylille hutkuamaan. Eikä mene se seuraava päivä ihan reisille. Hyvä minä.

Auringonlasku partsilta

Eilen vietettiin sellainen leisidei. Lähettiin kyllä tonne rantaraitille jo kympin kieppeillä. Tavaksemme tullut aamulenkkeily vai pitäisikö nyt kuitenkin puhua ulkoilusta. Ei siis juosta tuolla veren maku suussa, ihan rauhassa ja nautiskellen. Valoa, valoa ja vielä kerran valoa. Nautimme yhdessä kuppilassa aamiaisen, jatkettiin matkaa ja istahdettiin penkille mölläämään. Päivän kääntyessä lounaaseen, nautittiin samalla reissulla molemmat. Breku ja lounas. Täällä toi aika vain viheltää ja koko ajan on joku ruoka-aika. Sitähän sanotaan, että on hyvä nauttia monta ateriaa päivässä. Se on niin kuin terveellistä.

Iltapäivällä istahdettiin vielä yhdelle terdelle ja nautittiin juomat. UK opiskelee paikallista kieltä ja mää möllään ihmisii. On se muuten jännä, että suomalaisen tunnistaa jo kaukaa. Miten me ollaan niin värittömiä ja jotenkin anteeksetoonolemassa? Ryhti on mitä on ja tietty geneettinen perimä on aika valju. Enkä minä sillä, että on toinen toistaan huonompi tahi parempi. Kyllä englesmannin tuntee myös, hyvin ovat mauttomia tyylissään. Mistä ihmeestä ne keksii kaiken sen järkyn päälle pantavan?

Jokaisesta löytyy jotakin ja varmasti myös minusta näkee suomalaisuuteni. Anteeks en sitä pyytele, eikä tartte. Ei se mikään häppee oo, me nyt vaan ollaan tämmösii. Hmmmm, pitäiskö värjätä tukka mustaks ja täräyttää tiukka permis. Lakua pintaan ja miehän menisin ihan latinosta, tumma ja tulinen.

Kalastajat lähtee vesille. Tuonne noin tummaan meren syliin. Eiks niitä pelota. Merikin on täällä isompi ja jotenkin pelottavampi. Uidessani olen saanut huomata aaltojen voiman. Ne heittää elopainoni rantahietikolle kuin märän rätin. Ja ne ovat olleet korkeintaan tuollaisia puol metrisii, mitä sitten kun aallon korkeus on esim. viis metrii. Eipä siinä enää vastaan panna.

Pilvetkin on täällä isompii ja mustempii. Eilen niitä nousi tuolta taivaanrannasta ja näyttivät niin uhkaavilta. Olin varmana siitä, että myräkkä noista nousee. Mut mitä vielä, pikkasen tuuli voimallisemmin ja aurinko pilvien kans harmittomasti kisaili.

Meillä saattaa olla ongelma. Tarkoituksena oli vuokrata auto ja lähtee kiertelee. Nyt on selvinnyt, että ei niitä vuokra-autoja ole noin vaan saatavilla. Kovasti ovat paljon kysyttyjä. Eli varaus olisi pitänyt tehdä ajoissa. Mistä tuonkaan nyt sit taas tietää? Tänään siis auton metsästystä tiedossa, netti osasi kertoa, että Malagan kentällä saattaisi olla. Mut tietysti se helpottaisi elämää, jos sen saisi täältä. Oppia ikä kaikki, next taim osataan varautua moiseen. Jos homma skulaa, niin huomenna lähdemme matkalle matkalla. Kohteena Sevilla ja Gordoba. Kovasti odottaisin. Pitäkää peukkuja! Adios!