Eilinen aurinko oli huikee. Paistaa matalalta ja varjot ovat pitkiä ja jännä valo. Kaunistakin oli. Puhdas lumi kimmelsi pitkin hangen pintaa, timantteja hangella. Jos nyt totta puhun, niin kumman valitsen. Sen harmaan pimeyden vai lumivalkoisen. Taitaa kallistua jälkimmäiseen valoisuuteen. Jesh.
Mä en sais tätä ääneen sanoa, mutta sanon silti. Kolmas päivä menossa kohti savuttomuutta. Ei, en ole vielä täysin savuton, mutta vähentänyt 90 prosenttisesti. Yritän nyt näin. Muutama rööki päivään, se on aika paljon vähemmän kuin askillinen. Olen niin lopen kyllästynyt savuttelee, inhoon itseäni ja enkä pysty ymmärtää miten tää voi olla niin vaikeeta. Olen nikotiinin orja. Pahasti silleen. Tämä tapa tuntuu nyt hyvälle, ruumis saa vähän nikotiinia, enkä ala ihan hyppii seinille. Hetken tää ottaa ja sit lopetan kokonaan. Ainakaan nyt ei tunnu ylivoimaiselle ja mulla on törkee tavoite onnistua. Tahtotila.
Pitääkö mun sanoa sananen jenkkilän vaaleista. Kaikki on varmasti jo sanottu, mutta kuulin tuossa (joku asiantuntija sanoi ) syyn siihen miksi Ramppi voitti. Yksinkertaisuudessaan hän osasi käyttää mediaa paremmin hyödykseen ja siinä syy voittoon. Hän on ymmärtänyt, että mikä tahansa julkisuus on hyvästä. Olkoon nega tai pos. Näin muuttuu maailma Hilariseni. Somettamaan vaan ja yrität sit ens kerralla uudestaan.
Edessä tynkä viikonloppu. Duunia tänään ja Ma. Siis vain yks veepee. Ensi viikolla on hautajaiset ja lähden kotiseudulle jo To. Toivottavasti ajokelit on kohdillaan, eikä mitään hirveetä kaaosta. Pimeellä en tykkää ajaa. Ikänäkö tekee jo tepposiaan ja on vaikea nähdä. Se tekee autoilusta jännittävää. Matka on suht pitkä ja siinä saattaa ote herpaantua. Pitää olla tarkkana.
Eilen paistettiin ensimmäiset joulutortut, ne on niin hyviä. Antoisaa viikonloppua jokaiselle. Nauttikaa valosta, jos sitä meille suodaan! Ja paistakaa torttuja!
Uskotko, että ajattelin sua perjantaina, kun mulla oli vapaapäivä ja torstai-illan digijärkkärikurssista intoutuneena lähdin toiveikkaasti ulos kuvailemaan, mutta yhtään ainutta hyvää ruutua en saanut aikaiseksi. Kaik oli ihan hanurista, vaikka kuinka hienoja oli muka kohteet ja aurinko paistoi ja linnut lauloi (no ei laulanu). Olisin niin toivonut, että olisit ollu mun mukana ja sanonu, että annas kun minä näytän ja sit heti oisin oppinut.
VastaaPoistaAnsaittua vapaapäivää! Ja ajele sit maltilla, kun ajelet. Kauas on pitkä matka.
No varmasti olisin jeesannut! Joskin itellä on just niin paskaolo, et mikään ei onnistu. Sitä aina kuvatessa kuvittelee, kuinka upeasti onkaan vanginnut valot, varjot ja tunnelmat. Purat koneelle ja saat vaan pettyä. Ja pahinta tietysti on, ettei edes ite ymmärrä, mitä tekee väärin. Se on semmosta tää valokuvaus. Mut periks ei anneta!!!
PoistaToivottavasti kurssi oli antoisa. Itse olen käynyt samat kurssit ja nyt kun opiskelen enemmän, niin todella tajuan, miksi olen oppimassa. Ei taida vuosi, eikä kaksi riittää...
Vähän hirvittää lähteä autoilee ja yläkertaan olen pikku pyynnön laittanut hyvistä ajokeleistä. Maltti on valttia, sano.