3.7.2016

App änd daun

Hola amigos! Täällä istuu yksi kappale pölmistyneitä ihmislapsia, joka on juuri jäänyt lomalle. En tiiä, ei ole ollut mitenkään erityinen lomafiilis. Joko sitä on vaan niin poikki, että menee tovi, ennen kuin ymmärtää olevansa lomalla. Möksällä ollaan totta kai, pakenimme kaikkea pride-hulabaloota tänne rauhaan. Ehkä olisi ollut hyväkin ajatus jäädä stadiin bilettää, mut ei jaksa.

Perjantai, ensimmäinen lomapäivä meni rankan ja raskaan muuttohomman merkeissä. Ei, ei vielä kuitenkaan himamuutto. Työhuone pakattiin pelikaanivarastoon ja sanottiin gudpai herttoniemelle. Olimme ajatelleet, et muutto olisi yksinkertainen ja helppo, tuosta vaan roudataan muutama kaluste ja sillä siisti. Ei ollutkaan, kummasti sitä kamaa oli kertynyt ja vuokraamamme pakun aika oli riittämätön. UK soitti ja pyysi lisäaikaa, mutta se ei onnistunut. Osa kamoista jäi lastauslaiturille ja hirvee kiire palauttaa autoo. Hiukka petti hermot juu. UK:lla loppui kännykästä akku ja saavuttuaan palautuspisteelle, ilmoittivat siellä yrittäneensä soittaa, että jatkoaika ok. Ei muuta kun takas ja homma pakettiin. Helevetinmoinen kuumuus roudatessa ja käytännöllisesti katsoen, se olin minä, joka sit kamat roudas varastoon. Huh, huh hikistä hommoo ja just ja just kerettiin kolmeks pankkiin lainamiitinkiin. Onneks ne meni ihan putkeen.

Oltiin möksällä vasta seven ja sauna tulille ja eikö sitä loman kunniaks juhlat pystyyn polokastu. Ilta oli huumaavan kaunis, ruoka hyvää ja vallan jaksettiin istua ja ihastella. Pysähtyminen antoi ajatuksen ja ymmärryksen siitä, et tajuaa olevansa jotensakin kaput, ettenkö sanois finitto. Elämässä on paljon muutoksen makua, isoja asioita ja pitäisi tietää mitä tekee, että tekee oikein ja hyvin. Juu, tää on sitä, et täytyy käydä siellä pohjalla päästäkseen taas ylös. Niitä tulee aika-ajoin elämässä, eikä se ole välttämättä huono asia. Niin ne vaan menee app änd daun. Synnyttääkseen uutta on luovuttava menneestä. Tämän ikäiselle ihmiselle se ei ole helppoa, siinä on jo luontainen muutosvastarinta vastassa.

Tänään on ensimmäiset esittelyt asunnoissa. Jännittää tuleeko yhtään katsojaa paikalle. Siihenkin pitää varautua pettymään. Ajankohta varsin lomalainen ja se saattaa olla, että kiinnostuksen kohteet ihmisillä on nyt ihan jossain muussa kuin asuntokaupoissa. Mä vaan niin tahtoisin, et nää asiat saisi pois hoidettua ja se uusi koti löytyisi. Kuten varmaan tietänette, niin meitsi ressaa näitä(kin) asioita. Valvon öitä ja kello kolmen hikiset herätykset ovat osa elämää. Vaikka kuinka itselle tolkuttaa, et ihan turha ressata, niin ei se vaan mene jakeluun. Mihinkä se possu kärsästään pääsee...

Ollaan ravattu näytöillä, mut mitään "kolahdusta" ei ole vielä vastaan tullut. Nyt kiikarissa yks varteen otettava tapaus, joskin jotain vikaa siinä on, koska hintakin olisi kohdillaan. Sen tässä on oppinut, et jos hinta tuntuu edulliselle, niin kohteeseen on joku koira haudattuna. Katsokaas, hyvää ja halpaa ei ole asuntomarkkinoilla olemassakaan. Joko on putkiremppa tulossa tai sijainti on ghetto. Ei hyvä, nou thänks. Loma meneekin näitä harrastaessa ja siksi varmaan ei ole oikein lomafiiliskään. Mitään kivaa ei ole tiedossa, on vaan tätä. Jos olis tota rahanpaskua, niin kyllähän se koti löytyisi. Ja tietysti pitää ottaa huomioon myös se, että Martta on vaan niin kermaperse ja tahtois kodin westendin rantaan juu. Ehkä joutuu nöyrtyy.

Näillä mennään. Tänään lähdetään takas sivilisaatioon. Tiedossa yhdet juhlat ja mua ei niin yhtään huvittais. UK:oon ystävät järjestää ja rouvan on pakko olla mukana. Mä olisin vaan voinut jäädä tänne masentelee ja olee hirveen surkee. Alkuviikko juostaan näytöillä ja harrastetaan ikäviä velvollisuuksia. Eiks kuulosta hirmu kivalle. Aurinkokaan ei paista, myrsky repi yöllä alaterden aurinkovarjon. Olispa ees jäätelöö tai palanen pulloo. Siis vehnästä.

6 kommenttia:

  1. Mielenkiinnolla täällä seurataan teidän asuntoprojektia. Muista laittaa sitten joskus linkkiä sinne toiseen blogiin jos sisustus-kuvat menee sinne.

    Itselläkin uudet tuulet puhaltaa (erittäin positiivisessa mielessä). Se on jännä kun joskus mikään ei onnistu/muutu ja sitten yhtäkkiä kaikki onnistuu. Kyllä se uusi täydellinen kohde teillekin vielä löytyy..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat tosiaankin menee Lemon Decon puolelle, joskus sitten aikanaan. Varmasti täällä kerron ilosanomaa, kunhan siihen on aihetta.

      Niinhän ne asiat menee, takkuaa, takkuaa kunnes kolahtaa. Sitä odotellessa :)

      Poista
  2. Hölmistynyt ihmislapsi ja App änd daun kuulostaa niin tutulle. Tai siis tällä hetkellä paremminkin kyllästynyt ihminen ja pelkkä daun. Oon ihan tööt, kun aina vaan loman alkuun niin ja niin monta viikkoa, enkä jaksais enää ainuttakaan. Mahdanko olla hengissäkään enää sillon vai kuollu kuin kesäkukkaset meikäläisen käsissä. Tai vähintäänkin lähtenyt järki kukkakärpästen surinasta. (Ne on jostain syystä päättäneet kerätä jonkun miljoona-armeijan ja linnoittautua meidän lasikuistin kattoon. Ihan hirveetä häirintää, kun on muutenkin hermo herkällä nyt).

    Tsemppiä täältä ja parempaa mieltä meille molemmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan meillä samat biorytmit ;)

      Eilen töllöstä tuli joku lapinnaisten joikhaaminen. Sanoin UK:lle et laita se töllö pienemmälle, en yhtään kestä moista ulinaa. Normaalisti tuollainen perinnelaulanta on kaunista. Eli ymmärrän ton kukkakärpästen aiheuttaman "metelin."

      Kyl me vielä tästä! Lomaa odotellessa, yritä pysyä hengissä.

      Poista
  3. Eikö Marketta nyt muista itsensä suusta tullutta sanontaa: Anna elämän kantaa ystäväiseni! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marketta heittäytyy elämänsä vietäväksi ja huomaa, että kyllä elämä kantaa. Vaikka välillä toisin tuntuu, ystäväin.

      Poista