5.5.2016

Tavallisen tavallista

Aurinko paistaa kirkkaasti ja taivas on niin sininen, että silmiin sattuu. Joutsenet pitää omaa kivaa tuossa seljällä, lentelevät kuin päättömät kanat ja huutavat niin maan perkeleellisesti. Pikku pörriäiset poukkoilee sekavana, törmäilevät seinästä seinään ja linnut tiittaava ja tuuttaavat sekopäisinä. Onks täällä ollut viime yönä jotkut bileet ja mä olen jäänyt paitsi. Koko luonto on ihan sekaisin. Kesästä ne kaikki kullanmurut ovat hullaantuneet. Nyt ei siis puhuta keväästä vaan kesästä. Eilinen ilta oli kuin helteinen heinäkuu. Kyllä tuntui kivalle. Tuntui ihanalle. Lämpöiselle tuntui. Olen herännyt talviunesta minäkin.

Mökillä on mukavaa


Viirikin tankoon vetäistiin
Tavallisen mukavaa. Sitä saunan lämmitystä, pöperöä pöytään ja järvelle tuijottelua. Sietämättömän olemisen keveyttä. On se jännä miten toi aurinko ja sen valo saa kaiken tuntumaan täyteläisemmällä. Vai olisiko se sittenkin noi muutama skumppalasit mitkä ehtoolla imaisin. Ei se ole holin vaikutusta, se on auringon alkuperäistä voimaa. Uuuhh, olin ihan hyytelöö eilen.

Pumppukin toimii taas

Nöyrästi niiaa ja tervehtii

Kiroinen praktikko hoiteli hommansa ja laittoi tätä ruotua ojennukseen. Kivuksihan se illalla kääntyi ja oli pakko ottaa nappia. Mutta kuulkaahan ihmeen tekemää voimaa. Nyt on yläruotu kivuton ja liikkuva. Henki kulkee kuin enkelissä ja minä kiitän. Ensi viikolla uusiksi, sen verta pahasti ollaan kuositon, ettei kerta laaki auta. Ei auta niin. Vielä kun saisin tämän inhan käsien puutumisen pois, niin tässähän alkaisi olla kuin ihminen.

Skumpan varjopuolet

Ollaan kahden lälälää

Neljä päivää täällä. Ajattelin pysähtyä. Kadota itseeni ja relata. Relata ihan perkeleellisesti. Otan silleen pitkän venytyskaavan mukaisesti ja heitän kohta tämän ruotuni rantakalliolle asanaan. Hitto, kaikki kuntoiluvälineet ovat vielä kaupungissa ( lue, kahvakuulat, käsipainot, selätin, kuminauhat, pötkylät, piikimatot ja mitä vielä.) Ne täytyy hilata tänne, koska mikä onkaan parempi kuin laittaa kuntosali tuohon taivahalle. Biksut päälle ja bikkoomaan! Vesi on sen verta kylmää, että vesijuoksemaan en ihan vielä lähtis. Saattaisi olla, että kangistuisi tuonne rantakaislikkoon ja siinäpähän sitä oltaisi. Pitäisi vallan meripelastuksen söpöläiset soittaa paikalle. Niin saisivat ruhoni rantaa kiskoa ja suusta suuhun hengittää. Täytyykin muistaa ottaa pastilli, ettei haisu valkosipulit ja eiliset skumpat. Olisi se noloo...

Risulla ripsahutan

Tänään meillä on grillijuhlat. Olen sitä mieltä, että kattaus ja ateriointi tapahtuu alaterdellä. Se on niin ko kesä. Siinä on se tunnelma. Kyllä siellä tarkenee, kun syö vielä ilta-auringon paisteessa. Siinä voi jopa tulla tukalan kuuma. Ai kauheeta, kuuma. Nyt se alkaa. Kuuma. Taidankin päättää, että tänä kesänä en sano kertaakaan, että on liian kuuma. Valotonna saa kärsii ja vaeltaa monta raastavaa kuukautta ja nyt, kun sit saa, niin antaa tulla vaan!

Punkee punkee

Lehtivihreä on juuri räjähtämäisillään. Pikku silmut ovat paksuja ja raskaita ja odottavat sitä viimeistä lämmön kosketusta, että pääsevät laukeamaan vihreyteensä. Tää on aina jännä hetki, koska se oikeasti saattaa tapahtua tunneissa. Noh, ehkä hiukka liioittelin, mutta tämä neljän päivän aikana tapahtuu ihmeitä ja saa todistaa kasvun voimaa. Kyllä täällä äksöniä löytää, osaa vain aistia.  Aistillisesti nauttien, ai jai.

4 kommenttia:

  1. Samaa hekumaa täälläkin, mökillä. Aika täydellistä, sanoisin ♡

    VastaaPoista
  2. Hienoja kuvia taas! Ihan ku ennenvanhaan :)

    Tää on ihan parasta aikaa, kun kesä on vielä edessä ja mielessä se on sellanen ihana aurinkoinen vanhan ajan kesä, kun askel on kevyt ja mieli on iloinen. Kunnes toisin todistetaan ja sataa niin maan perhanasti koko ajan ja koko ajan on vaan kylmää ja märkää ja tuulista.. No ei oo. Pistetään kampoihin semmoselle.

    Rentouttavaa mökkielämää sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thänks :)

      Nyt ainakin kesä tarjoo parastaan ja nautitaan ihan simona. Tää voi olla kesän ainoo hellekausi ;)

      Poista