3.10.2015

Vuosikierto kohillaan

Istun työhuoneeni työpöytäni ääressä. Nenäni edessä on karhean uusi Mac. Tuliterä ja minä olen onnellinen. Eilen asennettiin uusi perheenjäsen. Minulle nykyään tuikitarpeellinen työväline. Tunnen itseni niin pro. Näyttö on 21 tuumaa ja nyt näkee kuvissa pienemmätkin yksityiskohdat. Vanha, hyvin palvellut, oli jo tullut tiensä päähän. Sen kanssa tekeminen alkoi olla jo tuskallisen hidasta. Oisko ihan äsken uskonut, että niin vain minullekin tärkeä työväline on tietotekniikka. Aika iso osa uuden yrityksen asioista tapahtuu täällä. Kai se tämäkin on yhden sortin käsityöläisyyttä. On se.

Ihmisen pitää muuttaa käsityksiään. Otin haltuun autoilun ja voitin pelkoni. Nyt haluan ottaa haltuun tietotekniikan. Perehdyn, käytän ja opiskelen. Yksi haltuun otettavista elämän osa-alueista on myös englesmannin kieli. Sitäkin pelkään. Kyllä se tuolla jossain on, mutta sen ulostuottaminen on pelko. Sama kuin autoilu. Sitäkin tulen tarvitsemaan Japanian markkinoilla. Sovittiin Ukkokullan kanssa, että alamme spiikkaamaan englesmannia ja katso, pelko väistyy ja hän puhuu. Eiks oo kauheen yksinkertaista? Mai neim is Maruzello...

Kauheen mielenkiintoinen viikko taas takana. Palasin salonkiin ja sain huomata, että aivan kuin ei olisi poissa ollutkaan. Hyvin läks. Kiire oli vai minäkö hidastettu versio. Ehkä vähän tahmea. Nyt uuden yrityksen kaikki osa-alueet ovat käynnistyneet ja käynnistymässä. Firman feisbuuk sivut on nyt avattu. Käy kurkkaamassa hakusanalla Lemon Deco. Sieltä voi aistia tulevaa. Mallistoja täytellään sitä mukaa, kun tavaraa saadaan. Kotisivut ja nettikauppa toivottavasti aukeaa myös muutaman viikon sisällä.
Mai njuu laav
Rakastan elämää ja olen kaikesta kiitollinen. En nyt just muista, että kerkesinkö jo mainita, että olen saanut mikrotukihenkilön. Hänen kanssaan ollaan ahkeroitu ja olenkin saanut korvaamatonta apua. Itse olisin ollut asian kanssa aika hakusessa ja siksipä kiitänkin elämää siitä, että opastavan enkelin tielleni järjesti. On aika monta asiaa mitä tulee huomioida, kun nettisivua ja kauppaa pystyyn laitetaan. Samalla se on äärimmäisen mielenkiintoista ja kaikki todellakin alkaa elää omaa elämäänsä.

Päiväni ovat täytetty. Olen täyteläisesti työllistetty ja saan tehdä sellaisia asioita joita rakastan. Mä vaan en voi lakata ihmettelemästä, että kuinka tässä kävi näin kivasti? Sori, jos tätä toistan, mutta on tämä elämää suurempi asia. Vielä, kun saadaan uusi yrittäminen tuottamaan tulosta, niin voin olla rauhaisin mielin. Uskaltaako edes ääneen sanoa, mutta mulla on hyvä kutina. Se voi olla harhaa, mutta jo nyt, onnistun tai en, niin olen saanut jo paljon. Olen ymmärtänyt, että yrittämällä, tekemällä ja rohkeudella voit saada aikaan mitä tahansa. No niin, nyt alkaa olla jo paatosta...

Meillä on tänään juhlat! Eikä mitkä tahansa kekkerit. Ukkokulta ja minä ollaan oltu 4.10 tasan vuosi yhes. Huh, miten vuosi voikaan mennä vauhdilla! Parisuhe on saavuttanut sen ihanaisen arjen tuntuman. Se semmoinen vieraskoreus on poistunut ja paukkuvapaita ollaan. Tai no, mie oon, mut UK on sivistynyt, eikä paukuttele julkisesti. Mennään illalla ulkoruokintaan ja sen jälkeen diskoilemaan uuteen heteroystävälliseen homoravintolaan. Ostin uudet vermeetkin iltaa varten, haluan olla nättinä ykkösvuosipäivänämme.  Minulla on UK:lle lahja, onkohan se jotenkin vihjaileva? Kotimaista käsityötä oleva taottu hopia sormus nimettömään. Ihan ojennan sen skumppalasiin kätkettynä ( niin kuin leffois. ) Oon ihan silleen et niin ku vink vink ja tietysti hän juo ja tukehtuu sormukseen. Hirvee härdelli ja minusta tulee syntymätön leski. No joo, ehkä on paree antaa lahja ihan normisti. Mut hei, tekisinkö sen kuitenkin niin romanttisesti, että annan sen ravintolan pöydässä. Siinä on meinaa kaunis paketti ja hillitön ruusuke. Hmmm, mihis mää saan se piilotettua. Käsveska täytynee ottaa mukaan. Olishan se sit niin kiva, kun naapuri pöydästä katsoisivat ja jännäisivät mikä siellä on? Sormus! Apua! Meinaaks noi homot naimisiin? Onks toi niin kuin kosinta tai jotain. Ihanasti draamaa ja framilla oloa... Rakastan, rakastan.


10 kommenttia:

  1. Hyvää vuosipäivää!
    Ihana kirjoitus, ääneen luin teineille ;-)

    VastaaPoista
  2. Onnea ja iloa ❤️ Oon niin iloinen puolestasi!

    VastaaPoista
  3. Siis ISOSTI onnea vuosipäivän johdosta. Kuinkas UkkoKulta otti sormuksen vastaan? Mitäs sinä sait, jos saan olla utelias?
    Joko muuten myyt niitä vuodevaatteita? Haluun sellaiset puolukkatyynyliinat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos. Ukkokulta otti sormuksen vastaan asian mukaisella lämmöllä ja suutelmalla. Mie sain Lontoon matkan, lähetään joulukuussa petraamaan mun enkuntaitoa. Vähäks kiva.

      Petivaatemalliston tuotanto käynnistyy ensi viikolla. Tavara mulla uskoisin tämän kuun lopussa. Mun täytyy selvittää tuo, ne ovat sellaisia settejä, mihin kuuluu tyynyliina ja pussilakana ja ne myydään aina vuodenajat yhdessä. Mut jos tulee kovin kysettä yksittäisistä kappaleista, laitamme nekin tuotantoon :) Kiitos kaunis!

      Poista