19.10.2015

Työn järjestäytynyttä omaksuntaa

Hei hoi, viikko taas hurahti! Erityisesti toi viikonloppu. Onks se hyvä tunne, kun on sellainen olo, että aika ei riitä. Tai kyllähän se riittää, mutta ei kerkee tekemään kaikkea sitä mitä päivään olisi noin niin kuin demostroinut.  Noh, ainakaan ei käy elämä tylsäksi.

Eilen reenasin uutta kameraa ja otimma tietotekniikkaa haltuun. Tämä kaivo on pohjaton. Sinne saa oppia kaataa ämpäri tolkulla, eikä pohja ole edes peitossa. Mutta olen hyljännyt muutosvastarinnan ja ammennan opista iloa. Oppimisen iloa. Uusi kamera pitää sisällään sellaisia saloja, että sitä on kurssitettava enemmänkin. Mikä tulee tietotekniikkaan, niin jostakin kumman syystä koneeni tekee taas jotakin ihmeellisyyksiä. Onkohan näillä koneilla tunteet? Josko tää otti jostakin eilen nokkiinsa ja nyt temppuilee? Mistä näistä tietää. Täytyy tänään hiukka hyväillä. Mii änd mai Mäk.

Murskattu

Perjantaina käytiin Perniöstä noutamassa ostetut kalusteet. Mukaan tarttui pientä kivaa. Mun olisi saatava työhuone. Sellainen tila missä voisi duunailla rauhassa. Himassa ei pysty, sen verta sotkusta hommaa. Jos joku tietää vuokrattavasta tilasta, niin vinkkejä otetaan ilolla vastaan. Suht edukas pitäisi olla, ei ihan jorpakossa ja sellainen tila, jossa ei tartte ihan jokaista maalin roisketta säikähtää.

Aina näläkä ja koko ajan jano

Viikonloppuna tehtiin kalkyylit ja työlukkari. Tuotteilla on nyt hinnat ja mulla järjestelmä, mistä näkee heti, mitä pitää tehdä ja mitä on jo tehty. Ukkokulta handlaa tämmöiset hommat ja ymmärränkin niiden olevan tuikitarpeelliset. Ja mikäs, mukava sellaisia on yhes vääntää. On niin kuin kartalla. Välillä saattaa tulla sellainen paniikin omainen tunnetila, et ei kerkee, ei pysty, voi kauhiaa kuin mää selviän. Mutta, tehtyäni lukujärjestyksen omaisen to do listan, rauhotuin ja ymmärsin, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Sinne ne niin loksahtivat päivien täytteeksi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vai mitä?

Jebe jee, nyt blogin päivittämiseen käytetty aika on täytetty. Siirryn tehtävä kaksi kimppuun. Ja se on selvitä työtila. Eikun luuri kouraan ja nenä kiinni nettiin.  Ulkona on kaunis ilma, en anna sen hämätä. Ulkoilun aika on myöhemmin. Energisen ihanaa viikkoa jokaiselle!

2 kommenttia:

  1. Kivaa kun sulla oli tää blogin päivityskin listoilla :). Mun ei kato ala päivät hyvin, jos en voi ensin poiketa täällä. Mutta en ahista, enkä painosta, koska ensin tulee työ, sitten huvi..

    Teillä on selvästi ukkelin kanssa hyvä kombo. Toinen handlaa käytännön hommat ja toinen on taiteilijasielu :). Pysyy balanssissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä tätä voi jättää. Jo niin pitkä taival takana ja täähän on mun terapiakanava ;) Mut bloggaus ja some on osa järjestäytynyttä tekemistä. Jos sitä pitää kutsua työksi, niin se on aika ihanaa duunia :)

      Ukkokultaa on kiittäminen monesta. Hän on mun mentori ja pyllylle potkija. Sekin on taas niin jännä, et kuin hänet tuotiinkaan mun elämään. Kaikella on tarkoitus, enkä nyt herra paratkoon tarkoita, että siinä olisi vain joku hyötysuhde. Ehei, kyllä rakkauttakin on ilmassa. Oliks toi nyt kauheen imelästi sanottu ;)

      Poista