19.7.2015

Hedelmätarhan hämärissä

Huiskis haiskis vaan! Niin ne päivät etenevät, varmasti ja vääjäämättä kohti tuntematonta. Jahas, olipa taas ramaattinen aloitus. Tuskin ne tuntemattomaan menee, ihan tää on tunnettua. Ollaan kivasti loksahdettu tänne mökkimuudiin. Harmitonta yhdesoloo ja leppoisaa meininkiä.

Made by Lemon Deco
Eilen satoi lähes koko päivän, mut sekin oli ihan jees. Mää kuulkaa virkkasin matonkuteista möksälle uusia tabletteja. Kivaa puhdetyötä. Ostin haminasta kudetta ja ne oli sellaisella vyyhdillä. Kokemattomuuttani aukaisin ensimmäisen vyyhdin väärin ja sehän meni tuhannen takkuun. Otimma käsittelyyn seuraavan ja siinähän on ihan selkeä juoksutus, kuinka se täytykään keriä rullalle. Sekin ottaa oman aikansa. Okei, mun hermot ei riittäneet ensimmäisen pelastamiseen, olin valmis laittaa koko paskan roskiin. Mutta mitä tekee Ukkokulta, hän selvittää sotkun ja illalla puolkakstoista se on tehty. Tässä näemme ihmisten erilaiset hermokapasiteetit. Hän nöyrästi ja rauhas selvittää ja minä kiroan, huudan ja olisin luovuttanut. Mut hienot tabletit meille tulee. Seuraavaksi matto. Mitä vielä?

The Kesä



Tico Taco
Toissa iltana(ko) se oli, kun laitoin sen The Kesäateria. Grillattua maksaa, kukkispyre ja tomaattisipulisalaatti. Siinä se on kesänmaku. Olin unohtanut edellisestä postauksesta kehumani ruuan kuvat. Laitan ne nyt. Se alkuruoka mitä tarjottiin siellä kyläreissulla, mehikolaisella twistillä, tarkoitti siis noita tacoveneitä täytteellä. Näppärää ja hyvää. Täytteeksihän nyt voi laittaa mitä tahansa. Mie tein kylmäsavurapuavokadomussen.

Parasta
Meillä on Ukkokullan kans mukavaa. Tälleen näin kun ollaan, ihan yhes kokoajan, niin sitä alkaa ikään kuin juurtua toiseen. Vai voisko se olla, et kasvua yhteiseen hedelmätarhaan on havaittavissa, täh? Tulee ne omat meijän jutut ja muut kivat. UK on jotenkin hassu ja meillä on paljon naurua, voisin jopa sanoa, että tilannekomiikkaa. Sitä sellaista ei koskaan ole liikaa. Minäkin olen alkanut oppia yhes koisaamaan. Kai sitä tottuu. Se on minulle vaikiaa. Toki, täällä möksäl kaikki on väljempää ja sänkykin on isompi.

Oih!

Martan mätkäytys
Mitä pidempään täällä on, sitä verkkaisemmaksi aika käy. Elämä on jotenkin heleppoo. Ruumiista irtaantuminen tapahtunee niin, että kaikki ressi, kiire ja turha jäkitys jättää rauhaan. On vain hetkien suloinen rauha, eikä mitään pyrkimyksiä ja ehdottomuuksia. Syö näläkäänsä, nukkuu väsymyksensä, juo janoonsa ja liikkuu tarpeeseen. Mittee sitä ihminen muuta? No lempee sopivasti ja puhdetöinä virkkausta. Siinä se on elämän yksinkertainen onni ja autuus.

Sada sada aina vaan yhä uudestaan

Tää ihanuus loppuu alkuviikkoon. Olisi suoriuduttava citiin. Asioiden juoksutusta, UK:lla duunia ja sen sellaista. Ja se voi olla, että pökästään sinne Turkkuseen. Baithiwei, siellä olisi yks varteenotettava Juketsu myynnissä. Helevata, se pitäisi varmana käydä tsekkaamssa. Miepä tein tuossa kannattavuuslaskelman. Näin ollaan pitkällä juu. Jos lopettaisin tupakoinnin, niin sillä rahalla maksaisin auton osamaksun. Heleppoo ja yksinkertaista. Voi, kun se olisikin noin. Hei, jos oikein kovasti jotakin haluaa, niin joutuu tekemään uhrauksia. Jukesta voisin jo uhrautua, eikä se olisi edes sitä. Sehän olisi kaikki himaan päin. Uus auto ja uus minä. Voi että mää sanon....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti