18.4.2015

Hapan kuin silakka

Mitäs tänne kuuluu? Aika hiljaista on ollut. Ei ole asiaa tai ei muutoin vaan hutsitusta. Se on sellaista välillä. Elämä. Turha mun on mainostaa, että menee loistavasti, kun ei mene. Eikä sillä, että tartteisi aina mennä. Loistavasti. Tää on nyt tätä vaihetta, tämmöistä helkutin tarpomista. Mut jos jotain huonoa, niin aina jotain hyvääkin.

En nyt ala erityisemmin erittelee, mutta ihan parhaassa hapessa ei heppu ole. Ei ole ollut aikoihin. Tätä asiaa taas kerran tutkiman. Tri. Netti. M. Janhunen on tehnyt salapoliisi työtä, nenä kiinni netissä. Itse tietää, että kaikki ei ole kunnossa, mikä ihme vaivaa, mikäkö aiheuttaa. Yhtä sun toista siellä täällä. Raskas on poljento, hyvin raskas. Entäs jos kaikki onkin sisäsyntyistä, massuperäistä, elimistö sekaisin kuin seinäkello. Huu nous?

Ei se ota, ei se anna. Tutkittuani asiaa, yhtymäkohtana elimistön PH-arvo viturallaan, kenties imeytysmishärö what ever?! Ruokavalioremonttia kiitos. En nyt sano, että olisin vallan huonosyömäinen ihminen, mutta aina on parannettavaa. Hurahdan joo, mutta ei tästä mitään kieltolakia tule. En mie jaksa moiseen uskoa. Mutta. Valkoinen vehnäjauho ja sokeri ovat myrkkyä, meistä jokainen sen tietää. Ja minä myös tunnen sen nahoissani vahvasti. Luissa ja nivelissä.

Pientä putsausta elimistölle, kasvifuudia, viherpirtelöö, viljat veke, kaffe yhteen kuppiin päivässä, alkkomahooli finito, elimistölle emästä ja silleen. Nyt neljäs päivä takana ja mä heräsin pirteenä. Mä en ole kuoleman väsynyt ja hei, eilen illalla kävin lenkillä. Illalla!? Tämä voima auttaa jatkamaan ja katsotaan olisiko tästä apua oireyhtymiin. En mä enää uutta kroppaa saa, mutta jos edes hetkenkin kivutonta elämää, niin kiitollinen olisin. Minähän syön vaikka lehmän paskaa, jos siitä on jotakin apua ja se antaisi mun olla, niin kuin joskus olin. Energy.




Me ihmiset olemme erilaisia. Jotkut saa syödä vaikka rautakankia ja kakkaavat silti pumpulii. Hermot ei heillä kiristy, nukkuvat kuin tukit, ei koske, ei kolota. Toiset ovat luotuja herkkyyteen. Hyttysen pisto saa koko elimistön jyrkkään puolustuskantaan. Ovat herkästi viritettyjä, mielikin menee kuin vuoristorata. Jokaisella on ristinsä kannettavana, ja oppia ikä kaikki. Kuuntele itseä ja opi ymmärtämään. Mikä on hyväksi, mikä tekee huonoksi. Its sou iisi beibe.

Eihän sitä tiiä, kohta herään nuoruuteni kukoistukseen ja elämä on taas antoisa. Kokeileva ei tieltä eksy, ja jos tästä nyt hitusenkin valoa saan, niin älkää tulko tuomitsemaan. Jos mennään lopullisesti metsikköön, niin toivottavasti tarpeeksi syvälle ettei takas enää löydä. Postailut saattaa nyt jäädä vähäks aikaa. Palailen taas, kun on enempi oikeaa asiaa ja hitunen hjyymörii. Tänks ö lot ja silleen.

12 kommenttia:

  1. Hapan kanssatoveri täällä toivottaa hyvää matkaa kohti emäksisempää ja energisempää oloa :).
    Toi Tiinan ja Katin kirja on mun mielestä ihana, kun se on samalla sellanen tietopläjäys kaikkien hyvien reseptien ohessa. Osaan kohta klorofyllit ulkoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Simppeliä ja helppoa fuudia. Kirjasta saa kaivattua vinkkiä siihen et mitä meillä syötäisi tänään :)

      Kohti emäksistä elämää!

      Poista
  2. Kyllä mää tykkään, että ruokavaliolla pystyy vaikuttaan paljon omaan olotilaansa!
    Mitä sen väliä, onko se tieteellisesti todistettu toimivaksi, jos sillä alkaa voida paremmin, vaikka olis pelkkää plaseboo. Pitää vaan löytää se itselle sopivin tapa syödä.
    Jaksuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! Siitä hassu on ihminen, että sitähän tietää mikä on hyväksi, mikä huonoksi, mutta aina ei ymmärrä kuunnella itseä. Vai meniskö se näin, et tarpeeksi monta kertaa päätä seinään, niin alkaa jo tajuta. Ai houp sou :)

      Poista
  3. missas se make luuraa... kovasti jo juttujasi kaivataan
    tv merja englannista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luovatauko on joskus paikallaan :) Täällä ollaan!

      Poista
  4. Samaa mietin minäkin , Merjan lailla ihmettelen ...?

    VastaaPoista
  5. Jokos siellä hapan on emäksinen? Kerro ruokavaliosta. Mulla nivelkivut nykyisin minimissä, kun vältän sokeria ja vehnistä. Silloin tällöin suon itselleni herkutteluhetken, heikko luonne:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotakin todenperäisyyttä siinä on. Pienillä muutoksilla olo on pirteämpi ja todellakin ruokavaliolla voi vaikuttaa nivelkipuihin. En mää mitään totaali elämäntapamuutosta ole tehnyt. Ei musta ole siihen, mutta mutta pieniä päivittäisiä valintoja ja saa huomata, että niillä on vaikutusta. Herkkuhetkiä täytyy olla, kokonaan kieltäytyminen saa vain haluamaan enemmän. Jatketaan harjoituksia.

      Poista