Eipä tässä mitä

Ukkokullalla on niin paljo duunia, että istua nakottaa tuossa koneellaan aamua iltaa. Mitäs mie sit teen? Tulen myös tähän tietotekniikkaan ja läpisen tänne joutavia. Ei mul mitään tähellistä oo, eikä oikein muutakaan tekemistä. Pitänee odottaa, että päästään salille. Ollaan muuten otettu tavaksi viikonloppu aamusali. Hillittömän hyvä aloitus päivälle. Varsinkin, kun ei ole vinhon aikaansaamaa hohoijaa väsyttää oloa, eikä ole myöskään saamattomuus tunteinen. Jesh söör, ai can buugi.

Mie olen vältellyt sitä sokerii ja valkoistajauhoo. Se on hyvä. Meistähän jokainen tietää, että ne ovat myrkkyä, eivätkä kuuluu joka päiväiseen ruokavalioon. Olkoon silleen ylellisyystuote ja harvoin nautittava. Palkitsin myrkytin itseä eilen Arnoldsin dounatsilla. Olin ajatellut sen olevan makunystyröitä hivelevää ja vievän kielen peräpäähän. Kuinkas sitten kävikään. Alkaako alitajunta tahi keho tökkiä, mutta ei se maistunutkaan hyvälle. Tuli luontainen halu kieltäytyä kokonaan. Yritän tässä nyt kuitenkin harrastaa sitä, että absoluuttinen kielto vain voimistaa mielihalua ja silloin tällöin itselle salliminen tekee sinusta vahvan pysymään järjessä ja kohtuudessa. Mut jotensakin heräsi kysymys, miksi ihmeessä sit vetää sitä paskaa. No joo, maailmassa on vakavampiakin ongelmia kuin tää. Mut hyvä näitä on vähä miettii...

Oih ja voi, oliivileipää

Ruoka on rattoni ja valmistinkin eilen rakkauvella Martan punaisen kalakeiton. Tuoretta hauki -ja lohifilettä. Paljon makuja - chiliä, purjoo, sipulii, valkosipulia, limeä, tomaattimurskaa, punkkuu, suolakurkkua, kaprista, tilliä ja juureksii. Tarjotaan smetanan ja aivan mahtavan Oliivileivän ( sitä saa Stoccanherkusta ) kanssa. Olipa kyllä kyrmee ja suht terveellinenkin. Pakko muuten mainita, että toi leipä on oikein pakkosaada himotus. Ei sitä joka päivä vedetä, viikonloppuna saa nauttia. Suosittelen kokeilemaan. Päälle reippaasti oikeaa voita, niin vot sie!

Suomi on saanut euroviisuesittäjänsä. Näinhän siinä sitten kävi, mitenkäs muuten. Kappale on mielestäni aivan älytön ja helvetin huono, mutta onko sillä mitään merkitystä. Ymmärrettyäni, että tässä kisailussa sillä ei niinkään ole väliä, tärkeintä on, että erottuu joukosta. Ja tänä vuonna varmasti sen teemme. Täytynee myöntää, että kurikan poikain kommentointia on hauska seurata, sain sen verran makoisat naurut eilen. Toivotaan, että heillä psyyke ja kunto kestää tulevan pyörityksen. On tainnut keikkalavat olla snadisti pienempii tätä ennen. Mikäs siinä, mennään juomaan viinii wiiniin. Herra varjele ja siunaa.