Hoh hoijaa!

On aamuyö ja mä taas valvon. Heräsin jo vaille kolme, eikä uni tule enää simmuun. Vituttaa kuin pientä oravaa, mutta minkäs teet. Sehän tässä mun unettomuudessa on niin jännää ja erittäinkin hupaisaa, että se ei ole säännöllistä. Menee ja tulee. Tämä taas herättää sen kysymyksen, että mistä helvetistä se johtuu? Ei jymäärrä ei. Perseestä.

Mun jouluvalmistelut on tehty. Olen ostanut tasan kolme lahjaa ja siinä on kaikki tälle joululle. Ai niin joo, La-iltana mennään Katajanokan Kasinolle joulupöytä nauttimaan ja Su-iltana on joulukonsertti. Siinä siis kaikki. Heleppoo kuin heinänteko.

En siis laita joulupöperöö, en koristele, ei kuusta, eikä mitään muutakaan jouluista hömpötystä. Tunne on villin vapauttava. Ai niin, nyt huijaan. Käyn joulusaunassa ja aattoillan joulukirkossa. Mut siis matalalla profiililla mennään ja jotenkin se on armollista. Vietän joulun ypöyksin. Siinäkin on oma hohtonsa. Juu, en ole surkea. Se on ihan oma valintainen kysymys. Katsokaas, se matkakin lähenee ja sit tapanina huitastaan sinne Istanbultsiin.

Jesh, yritän vielä saada unta. Sellaista tiedottelen, että olen ajatellut postailla kaikki matkajutut tonne Lemon Decin puolelle. Joten sieltä löytyy nyt Tallinnareissun uusimmat. Jos haluat vilikasta, niin tässä linkit pariin postaukseen.

Elämys 1
Elämys 2