2.12.2014

Hengittää Hengittää

Arvatkaa mitä? Heräsin tossa neljän maissa siihen ajatukseen, että olisikohan kello jo niinkin paljon, että pääsen lenkille. Eli siis odotan niin innolla sitä, että heräilen siksi liian aikaisin. Tietysti, olisihan se yyper hienoa ja tehokasta olla neljän aikaan lenkillä, mutta en ihan niin hullu miekään ole juu. Onneks sain vielä nukuttua ja nyt nautin tässä aamumokat ja herään rauhassa ennen lenkille lähtöä.

Ilmattu asuni
Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Ostin sit eilen juoksuasun. Nyt hengittää ja joustaa ja ihmisen on ylen hyvä harrastaa. Oikeasti asu on hiihtoon tarkoitettu, mutta ajaa erittäin hyvin juoksunkin. Toi on niin kuin tarkoitettu talvikeleille, kesävermeet hommataan sit erikseen. Eikäpä tuota tiiä, jos lunta tulee, niin hiihto on sit seuraava laji. On sit jo asu kohillaan, eikö oo upeeta?!

Mä todella yllätän itseni ja miksi ei myös muut. Eilen harrastin useamman tunnin. Mää kuulkaas pyöräilin lenkkimestoille, juoksin ja siitä huitasin vielä tsykkelillä hallille uimaan ja vesihölökälle. Tota voisi sanoa jo aktiviteetiksi. Katsokaas ny, tässä on se tupakoimattomuuden onni, ilo ja autuus. Mää niin kuin kykenen liikkuu ilman tukehtumista. Ja tarkoituksena onkin nostaa tää kunto sellaiselle orhi tasolle. Noin niin kuin nuori jannu oon mä taas...


Mää niin nautin. Onks se syntii. En tiiä, mut hyvälle tuntuu. Tällä kun on silleen tapana, että jokothai mustavalkoista. Sit kun innostutaan, sit kun tehään, niin mennään kybällä. Täähän saattaa taas loppua kuin seinään, mut tehään nyt kun sille tuntuu. Mie oon katellu jooga -ja salitreenejäkin. Sitäkin tekisi mieli. Kaikkee tekisi mieli. No höh, kohtahan tästä tulee sellainen tyhmä treeniblogi. Enää puuttuu, että laitan tänne pelfien kauniisti muodostuneesta peräpäästäni. Voi räkä!


Tänään on vika kerta hypnoo. Tunnen kyllä tarvitsevani sen. Se pesee mun aivoja. Ja kaiketi hyö, fiksut ja filimaattiset, ovat tämän laskeneet juuri näin. Nyt voisi olla heikoilla sortumaan. Minä suhteellisen vahvana, mutta tunnistan tunteen ja joku taas kurmuttaa nikotiinia sisälläni. Eilen Itiksen reissulla ihan kaikki röökasi ja se lähtevä löyhkä herätti minussa oudon HIMON. Ei edes haissut vastenmieliselle vaan ruusuisen hyvälle. Piti käydä ostamassa pastillia ja purukumia. Niitä jauhoinkin ikenet verillä ja pääsin ylitse himoni, haluni. Jee, olen taas ihan voittaja.

Jees jees, ei mul nyt muuta. Tuossa kääntelin kalenterin sivuja ja tajusin todellakin, että se joulu on ihan tuossa noin. Kohta vaihtuu vuosi ja taas on yksi takana. Hyi olokoon, kun tekee ihan pahaa tämä ajanjuoksu. Miehän oon kohta menneen talven lumia... Mikä kiire tässä...Pysähdy....

8 kommenttia:

  1. Malttia hyvä immeinen, malttia!
    Itselleni kävi niin, että innostuin tässä muutama vuosi sitten liikkumaan. Vedin ihan överit, kaikki lajit-mulle-heti-tässä-nyt. No totaalinen kyllästyminenhän siinä tuli, vaikkakin hyväkuntoisena silloin :-)
    Yritän opetella malttia! Sitten saisi nauttia pidempään, eilä kypsyisi niin äkkiä!
    Toivottavasti tupakanhimo hellittää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tää on mun ongelma. Innostun aina liikaa ja sit kaikki lopahtaa. Noh, hyvä että kuntoilu nyt maistuu ja ajattelin, että sen monipuolistaminen auttaa jaksamaan.

      Hypno eilen auttoi asiaan. Himot hellittää.

      Poista
  2. Elähän hyvä immeinen vedä övereitä, muista lepopäivät. Ei meidän kroppa kestä hetimmiten kauhiata rääkkiä :) Itsekin haaveilen juoksuaskelista, kunhan tuo paino vielä putoaa lisää ja saa nivelet vetreiksi. Joogaan, ja sitä suosittelen kyllä kaikille. On muuten varmaan hyvää vastapainoa muulle urheilulle.
    Pistähän savolainen sisu ja piru vastustamaan tupakanhimoa. Sehän on väistämättä aina edessä kun luovut jostain addiktista, olipa se sokeri, viina tai rööki. Hengessä mukana, niissä puhtaissa keuhkoissa. Mulla kesti muuten yhdeksän! vuotta ettei tehnyt missään tilanteessa mieli polttaa yhtään. Ne nyt oli ohimeneviä hetkiä, ja mullahan oli raskaus hyvä syy lopettaa aikanaan. Harmi ettei sulla ole samaa keinoa käytössä :))) T: Serkkusi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jees, aloitan saliurheilun ens pe. Siellä on myös hotjoogaa, sitä ajattelin vastapainoksi kaikelle. Täytyy yrittää ottaa maltilla, mut kun on niin kiva tehä ;)

      Varmasti taistelen loppuelämäni röökinhimoa vastaan, mutta jo nyt olen saanut aavistuksenomaisen, hienon ja mahtavan tunteen siitä, mitä elämä on ilman myrkkyä ja
      kuinka hienoa on liikkua ilman hengästymistä. Mahtavaa, tämä auttaa jaksamaan. Ja jos ei, niin hommaan itseni raskaaksi ;)

      Poista
  3. Hienoa, että motivaatio on noin kohdillaan. Se tsemppaa eteenpäin. Kuten muutkin kommentoivat tässä, niin lepopäivä se olla pitää myös himourheilijoillakin. Silloin se kunto pääsee kohentumaan ja vartalo jaksaa paremmin. Puhumattakaan mielestä! :)

    VastaaPoista
  4. Mulla on kans aina toi Pölhön pojan taktiikka käytössä. (paukusta kärkeen ja loppu täyttä :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin. Nyt täytyy toivoa, että tää säilyisi. Hyvä on (taas) alku ainakin.

      Poista