3.8.2014

Rytmitaju häirintä

Varsin hyvä idea aloittaa duunit loman jälkeen lyhennetyllä viikolla. Kaksi päivää ja viikonloppu edessä.  Pehmeä lasku arkitodellisuuteen, sopi minulle. Varsinkin, kun se helle helli niin intensiivisesti, että ei siitä nukkumisesta oikein tullut mitään. Näin hienoviritteisenä ihmisenä, sai taas kerran huomata, mikä ero on ilmanlaadulla lande versus citi. Mökki on hatara kuin haikaran pesä ja kaupungissa ilma on paksua ja hapetonta. Olipa sitten kylmä tahi kuuma. Kyllä ihmisen olisi hyvä asua puutalossa. Ei sitä ilman laatua silloin huomaa, kun se elo on jatkuvaa, mutta näin vaihdellen sen kyllä tuntee itsessään. Aika järkyttävääkin. Vaikka asuntoni ei kenties ole se ihan kuumin, niin olo oli kyllä kuin häkkiin suljetulla eläimellä.

Helle tapaa vanhuksia. Meitsillä pari päivää sellaiset rytmihäiriöt, et mietin pitääkö se klinikalle lähteä. Eli ei siis mikään ihme, että vanhusta kaatuu kuin pipoo. Onneksi mökillä on ihanan viileää ja piti tuossa lauantaina ottaa useammatkin päiväunet, kun olin niin poikki valvottuani pari yötä. Ei kiva. Nyt kun pääsin valittamaan, niin täytynee todeta myös se, että tämä tieteellinen kuntoilukokeilu ei tuottanut kaivattua hedelmää. Jo ensimmäisen päivän jälkeen selkä ja jalat huuti hoosiannaa ja minä olin pettynyt.   Olinhan ajatellut, että kesälomakuntoilu tekee minusta vahvan kuin teräsmies, eikä työperäistä kipua tunneta lain. Elämä on...

Perjantaina meillä oli grillikemut. Ystävät ilahdutti seurallaan ja laitettiinkin kystä kyllä. Ilta oli kaunis ja tuuli vilvoittavasti. Loman jälkeen sitä jo mieluusti saattaa ajatella, että kesä on ohi. Mitä vielä. Kylmää kuplaa nautittiin ja vallan ilakoitiin. Kuin kesällä konsanaan. Kyllä ihminen saa olla onnellinen, että on olemassa tällainen vaihtoehto. Pääsee tänne näin, katkaisemaan arkea ja leikkimään juhlaa. Kiitän luojaani, kiitän herraani, kiitän kaikkea elollista ja elotonta.

Nyt jo pyhäinen aamu. Viikonloppu alkaa olla ohi. Nämähän ei pääse pitkästyttää, menevät ohi niin ettei ymmärrä, eikä tajua. Taidan ottaa sellaisen lempeän lähdön päivään. Vielä pienet köllit ja sit vasta äksön. Sarjassamme kootut yömölyt. Olin taas viime yönä huutanut äkäiseen ääneen: " No, jätä sit vittu syömättä!" Näin unta, että Ukkorähjä näykki laittamaani ruokaa ja jostakin valitti. Eli ei siis riittä, että tässä todellisuudessa annan rakentavaa palautetta, vaan täytyy yötkin seurustella. Niinpä niin...




4 kommenttia:

  1. Unesi ovat ihan huippuluokkaa :-)
    Helle tosiaan kärventää täällä kaupungissa, siksi suuntaankin ensi viikoksi mökille, raikkaaseen järvi-ilmaan, hirsitalon suojiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unet alkavat käydä allekirjoittaneelle jo rasitteksi. Ei rauhaa öin, ei päivin ;)

      Ihanaa, onko sulla vielä lomaa jäljellä? Tällä helteellä ainut oikea paikka on järvimaisema mökillä.

      Poista
  2. Armahin Marketta, kyllä se sinun pittää laittaa kampaamon sivupiste sinne maaseuvun helmaan, siellä sielu ja mieli lepäisi ja saisit piipata asiakkaita omaan tahtiin.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja sit mie valittaisin, kun on niin yksinäistä, tylsää, hiljaista, eikä oo mittään tekemistä ;)

      Poista