4.7.2014

Sulhasvesijuoksu

Juu, ei pääse valittaa, että olisi liian kuuma. Eilinenkin päivä harmaa, tuulinen ja voisi jopa sanoa, että hitusen vilakka. Tässä on montakin hyvää puolta. Ei ole huoranperkeleitä, eikä siis hiki. Hyvä harrastaa kuntoliikuntaa, eikä Martta äidy ihan tenuttamaan ja kuplajuomaa nauttimaan. Katso, helteellä ja auringossa on koko ajan nesteytettävä. Nyt pärjää kaivovedellä vallan. Mut joku sellainen fiilis sitä on, että odottaa sitä kesäistä iltahehkua. Sellaista niin, että taju lähtee ja maalima on Romantico. Kertaakaan ei olla syöty alaterdellä, joka on siis varsinaisesti se The Juhla. Ihan sisällä murkinoidaan ja eilenkin niin juhlavasti kuin jauhelihasoosia ja keitettyä pottua. Tico, tico juu...

Eilen ihan hetkisen tunsin lievää tylsyyden tunnetta, mutta käänsin sen positiiviseksi ajatusmalliksi. Se on kuulkaa niin, että siinä tylsyydessä on joku levon ja rauhoittumisen tunne. Ymmärsin, että sitäkin tarvitaan ollakseen kokonainen paketti. Ennen muinoin, aloin hyppiä pitkin seiniä ja olla ärtyneen kiukkuinen, jos tekemättömyys alkoi vaivaamaan. Tarkoittaaks toi nyt sitä, että olen ikääntynyt vai voisiko se jopa olla elämän tuomaa viisautta. Huu nous?

Eilen tein aamupäivän duunia. Juu, kirjoitin seuraavaa kolumnia. Baithiwei, Kauniit Kodit heinäkuun numerossa on yksi mun osittain suunnittelema kohde. Se oli kiva ja kaunis koti vallan. Lehti ilmestyy muistaakseni 11.7. Kipaseppa kioskille.

Ja taas kerran saanen mainita, että päivittäisestä kuntoliikunnasta on tullut kiva ajanviete. Siinä humpsahtaa toista tuntia ja ruumis kiittää. Tosin, aamuisin herättyäni, en meinaa päästä sängystä ylös ja roppa tosiaan huutaa hoosiannaa. Mutta kaikki se kivistys kaikkoaa, kun teen suoritteeni uudelleen. Tämä on sellainen testi. Tahdon nähdä ja kokea, että voinko itse todella vaikuttaa vallitseviin kiputiloihin. Tosin, elämän tilanne ei ole täysin autenttinen, sillä miehän olen lomalla ja näin työn raskaan raatajan osa jää kokematta. Tämä on kokeilu. Tämä on kokeilu.

Tänään mennään kylille. Se on exlusiivista. Pääsee ihmisten ilmoille ja pitäiskö ihan piruuttaan käydä baakkelsi kaffella? Vehnäpaskapullan himo on laantunut. Se on just se. Annat pahalle pikku sormen, niin sie vie koko perseen. Et syö, niin ei tee mieli. Musta toi on jotenkin harhaan johtavaa. Luulisi, että on päinvastoin. Et syö, niin koko ajan mielihalu tykittää. Hallelujaa, kiitos luojan. No mut joo, huomenna tulee vieras ja täytyy suorittaa myös tarvittavat ainesvarat illalliselle ja kai sitä pitäisi systeemipuulaaketissakin piipahtaa. Ostan perkele shamppanjaa. Lanssonia vallan. Huh.

Jes söör, ai kan buugi. Tänään on perjantai ja ajattelin tehdä suurempaa siivousta. Illalla on puhelintoive, se on Martan viikon kohokohta. Lämmäytän saunan ja nautin elämästä. Ehkä ihan silleen snadisti olen juhlatuulella. Noin niin kuin harjoittelen huomiseksi. Mut nyt lenkille ja sit vesijuoksee. Enks oo hullu? Ensin maalla ja sitten järves... Pakko vielä sanoa, et toi vesijuoksu on aika kivaa. Nyt varsinkin, kun huomaa, että kunto jaksaa jo pikkasen paremmin. Näin kun jatkuu, niin miehän lähen vesijuoksulla suluhasia rantapusikoista kyttäämään. Niin kipitän tuonne vastarannalle sauna-aikaan. Sinne se Martta läks ja sinne jäi...

6 kommenttia:

  1. Pääseekös kylille vesiteitse? Mieti kuinka hienon näköistä olisi, kun vesijuokset sinne vesiperäkärry perässäsi. Kyllä on puheenaihetta kylillä loppuvuodeksi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, mun mielestä sinne ei pääse vesijuoksemalla. Mutta on tässä jo parina iltana rannassa pyörinyt parikin nuorta kalastajapoikaa. Siis veneellä. Musta tuntuu, että ne kyllä vähä kattelee tänne päin. Jos nyt ei ihan "silläsilmällä," niin ainakin muutoin kauheen kiinnostuneena. Mulla on kohta lomaromanssi, ai kauheeta!

      Poista
  2. Voihan vesijuoksu sun kans :D. Siinä sitä on sulhaskandidaateilla ihmettelemistä, kun kaislikossa tämän tästä suhisee.

    Mulla oli tää viikko muka "lomaa". Hah. Ei tylsempää vois olla. Paska keli (pahoittelen kielenkäyttöä), eikä mitään tekemistä. Sellasta kivaa. Tai olis ollu, mutta olo oli niin vetämätön, etten jaksanut. Eikä se ollut sellasta kivaa joutenoloa, vaan just semmosta. että koko ajan tuntee, kuinka loma ja koko elämä valuu ohi. Siinä sitä sitten on hyvä viiniä lipittää ja vajota synkkyyteen. Ja syödä mitä sattuu tai olla syömättä. Plääh. Parempi ku olisin pysyny töissä vaan ja tylsistyny siellä mieluummin.

    Nostan vesivyötä sun kuntoilulle ja toivon, että muhunkin iskis joku virtapiikki.
    Kivvoo lommoo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaislikossa suhisee, tsihihi. Marttahan se siellä vesijuoksee ;)

      Voi että, kuis mää nyt voisin piristää?! Viikon loma, paskat kelit ja silleen. Aika paha. Mulla eka viikko takana ja oon ollut ihmeteltävän esimerkillinen. Kai se on jotain sellaista, että oon vaan päättänyt nauttia. Ihan piruillakseni. Mie vaan sulle voimaa toivotan ja paljon, paljon valoa. Jossakin se on. Se tulee vielä.

      Arvaa mitä? Noitakin synkkiä kausia tarvitaan. Ne on olemassa sitä varten, että näkee taas iloa, kokeee onnea. Uso minnuun! Ja sekin on tärkeetä, että on itselle armollinen. Syötättää, juotattaa, naitattaa, niin antaa mennä vaan! Kyllä se ilo vielä löytyy!

      On aika kiva kuntopössis, ihan itteenikin ihmetyttää.

      Poista
  3. Tylsyyden tunne on hyvästä. Yritän juuri päästä samaan ihan vain viikonlopun nimissä. Nauti lomasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Hitusen tunsin tylsyyttä ja sen jälkeen taas pari päivää rairai ;)

      Poista