Kuopijoon, laivat huuteloo!

Istun alaterdellä. Varjon alla ja tuuli puhaltaa raikkaan vilvoittavasti. Eilen illalla taisi olla lämpöennätykset. Oli kuuma. Oli ihan helvetin kuuma. Mutta jostakin kumman syystä, en ole antanut sen ahdistaa itseä. Mie pyrin nauttii siitä. Minähän en tunnetusti ole kuuman kelin perään, sellainen parikytastetta on sopiva. Mutta tuokin on sellainen valintakysymys. Joko nautit tai sitten valitat. Eikä se lämpötila valittamalla laske. Minä rötkyttelen pikku pikku bikinissä aamusta iltaan. Uin ja käyn kesäsuihkussa parisenkymmentä kertaa päivässä. Nautin vilvoittavia juomia ja litra tolkulla vettä.

Kyllä, olen hypännyt ylhäältä

Entinen duunipaikka

Kiinalaista arkkitehtuuria savolaisittain

Herran puisto

Täällä asuttiin. Lähes.

Loma tekee uhkaavasti loppuaan ja tarkoitus olisi ollut vielä huitaista Hailuotoon ystävän kesäpaikalle. Se olisi varmasti ollut hauska reissu, mutta en voi kuvitellakaan, että lähden tässä helteessä julkisilla matkailemaan. Sinne on kuitenkin aika matka ja kyllä se yhden päivän ottaisi. Nyt on parasta nauttia näistä viimosista päivistä täällä oman mökin maisemissa ja minulla on ystävät täällä kyläilemässä, ei tartte yksin tyhmäksi möllää. Vietetään joutavaa aikaa ja päivien kimallusta. Mikä jottei...

Sidotut

Rantaraittia

Kuopijoon Kuopijoooon!

Jylhästi

Palvelut kohdillaan

Kotikaupunkini Kuopio on kaunis citi. Sitä katsoo nykyään ihan eri kulmasta. Sitä on kuin onkin turisti.  Hotellilla oli polkupyöriä asiakkaille ja yksi ilta Ukkorähjän kans pyöräiltiin. Se oli kivaa. Yövyttiin ensimmäistä kertaa Scandicissa, joka on siinä Väinölänniemellä aivan Kallaveden äärellä. Hotelli on vasta rempattu ja täytyy myöntää, että atmosfääri oli kohdillaan. Yleensä ollaan aina Rauhalahdessa, juurikin siksi, että koko suku asuu siellä lähellä. Mutta nyt tehtiin poikkeus ja uskoisinkin, että tästä eteenpäin ollaan aina ihan citissä.

Kauppa ja Halli

Siskotyttö

Kulmilla

Piäpaikka

Sukulaisia on aina kiva nähdä. Ei meitä paljoa ole ja tänä kesänä ei ollut mummin luona käyntiä. Mummi pääsi autuaille laitumille huhtikuussa. Rauha hänen sielulleen ja hienoinen ikävä oli takaraivossa. Kaikki asiat ei välttämättä ole enää niin mukavia ja iloisia. Aika alkaa tehdä tehtäväänsä ja se on sitä luonnollista elämän kulkua. Sille ei mitään voi ja sellaiset asiat on vain hyväksyttävä.

Potkupalloo siskotytön kans

Velpoika

Kohtaamisia

Muutaman foton nappailin ja laitanpa tässä esitteille entisen kotikaupunkini, rakkaan, muistorikkaan ja sillä on aina paikka sydämessäni. Niin se vaan on. Kahtokeepa, savolaisuus ei lähe immeisestä pesemälläkään.

NAUTTIKAA NÄISTÄ HILLITTÖMISTÄ PÄIVISTÄ! SITÄ RÄNTÄPASKAA JA PIMEETÄKIN ON TULOSSA!