13.1.2014

Kohtaaminen Kurjenkellossa

Kelan kuntoutettava namber uno asemissa! Saavuin residenssiini eilen illalla kymmeneltä ja täällä asuu rauha. Keskellä ei mitään, täällä näin maaseudun rauhassa kohoaa ihan oikea kylpylähotelli. Ympäristö on nättiä aakeeta laakeeta ja olisin voinut jopa väittää, että kuulin kuinka hiiri pissasi hotellin nurkalla. Niin on hiljaista. Superior-huoneen etuja on vedenkeitin ja pikamokka. On siis sanomattakin selvää, että  tavoilleni uskollisena, sufet on tuossa turautettu ja kohta syöksyn kylpylöimään. Nukuin hyvin ja nopeasti ja ajattelin tosiaankin aloittaa päivän aamu-uinnilla ja höyryisellä saunalla. Ai että...



Huone on siisti ja ihan jees. Sänkyihin ja tyynyihin on selkeästi panostettu. Onhan se selvä, sillä täällä on juurikin selkä -ja niskavammaisia. Tyynyjä on kolmea eri sorttia ja ne ovat Unikulmasta. Ei huoli, Martalla on oma tyyny messissä. Ilman sitä en lähe minnekään. Huonolla tyynyllä saan varmasti paikat jumittaa. Juurikin tuossa mietin, että kiputilanne kohdallanihan on tällä hetkellä bueno. Ei kolota niskaa, selkää, olkapäätä, eikä lonkkaa. Pitääköhän mun jotenkin huijata, että olen ihan romuna? Mut enhän mä silloin pystysi mitään tekemään. Parempi kai se näin on. Takana kuitenkin parin viikon loma, siihen kaikki Thaikkulan hieronnat, niin en kai mää nyt just oo vamma. En oo niin.



Matkalla tänne tuli reidiosta mielenkiintoinen ohjelma. Siinä haastateltiin elämäntapakouluttajaa joku ja olipa hassua, aivan kuin olisi minulle saatesanoja kertonut. Niitä juttuja niin, mitä olen pinnan alla pohdiskellut. Tämä hiljaisuus ja kietoutuminen omaan itseeni, on myös varmasti hyvä paikka pohdiskella sitä mitä haluan elämältä. Onko muutoksen paikka vai olenko tyytyväinen? Tää on sitä rajapyykkiä mistä täälläkin olen vuodattanut ja olisko kuulkaa nyt niin, että tämä kuntoutus on minulle tarkoitettu myös siksi. Jeppe pysähtyy, Jeppe miettii. Huu never nous, ja tutkimattomat ovat herran tiet.


Meillä on ensimmäinen kohtaaminen kello 9.30 Kurjenkello kabinetissa. Sitä ennen nautin kylpylän ja aamiaisen. Pitäiskö perkele käydä lenkilläkin? Niin ja kuntosalilla. Kyllähän tässä kerkeisi, jos olisi oikein topakka. Esimerkillinen kuntoutuja. Täytyy myöntää, että hyvin mielenkiinnolla odotan millainen viikko on tulossa. Mut hei, nyt en malta enempää. Kietoudun paksuun ja valkoiseen kylpytakkiini ja mun mentävä on. Jotenkin hassu fiilis...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti