Huonoko ihminenkö onko

Arvatkaa mistä viimeistään tietää, että kevät on tullut kaupunkiin? Lisääntynyt valo saa käpyrauhaseni viriiliksi ja ihminen tulee silleen levottomaksi, että oli lähdettävä buariin. Kyllä, tämmöinen ihme tapahtui perjantaina ja eilinen päivä menikin sit huokaillessa. Mikäs, kiva ilta oli, mutta hiukka levoton. Se ottaa aikansa, että tottuu tähän iltojen valoisuuteen ja elämä on taas rauha. Sitä en ymmärrä, miksi ihminen tuntee syyllisyyttä tahi morkkista siitä, että on tehnyt elämäänsä hiukka juhlaa. Minun kuuluisi saada palkinto siitä, että yleensä lähdin, menin, tulin ja juhlin. Vai onko morkkis sama kuin kankkunen? Jos se on sitä ahistusta. Hyi, että se on epämiellyttävää. Turhaa. Nyt en ota enää ikinä alkkomahoolia.

Ei se eilinen ihan reisille mennyt. Kävin hakee tapettikirjan RTV:ltä ja tapettimalleja. Ensi viikolla on olohuonemuutoksen palautus. Olisipa ihanaa, kun voisi omistaa tuollaiset tapettikirjat itsellä. Ei tartteis aina olla ruinaamassa liikkeiltä lainaksi. Niitä sitten roudata ja palautella eestaas. Juu, on niitä mahdollisuutta saada, mutta kaiketi eivät ole ihan ilmaisia. Ehkäpä joku päivä... Olin myös katuva emäntä ja rakastin pesuetta pasta bolonjeesellä. Se on Italian armoitettu lahja ihmiskunnalle. Haudutin soossia pitkään ja antaumuksella. Jälkiruuaksi sheikkasin pirtelöt. Sain anteeks.

Viime viikolla vierailin eräässäkin keskustan putiikissa. Täytyy myöntää, että kautta linjan sain hyvää palvelua. Ja solmin niitä tuikitarpeellisia tuttavuuksia, sekä yhteyshenkilöitymiä. Näinhän tää homma etenee. Teet lärvisi tutuksi, saat luottomyyjän ja katso, homma alkaa pelittää. BoConceptilla oli oikein hurmaava myyjä ja hei, sain mukaani läjän kangasmalleja, voin esitellä asiakkaalleni valitsemani tuolit eri kangasvaihtoehdoilla. Keskustan Vepsäläiselläkin oli hurjan mukava myyjä. Tunsin heti kotiseuturakkautta, savonmure siellä taustalla  kivasti kutitteli. Eurokankaassa mulla on jo tuttu myyjä. Hän näki minut pakkojen keskellä ja riensi oitis heti avuksi. Meillä oli oikein hauskaa yhdessä. En tiiä, joko oon maininnut, että voisin asua kangaskaupoissa. Mikä niissä on, että ne niin minnuu kiihottaa. Oon varmasti ollut jossakin elämässä joku kiinalainen silkkitoukka ja suoltanut peräpäästäni jumalaista silkkilankaa ihmiskunnan iloksi. Mutta kaikki tyyni, on hienoa saada palvelua ja uskoisin, että tutustumalla eri mestoihin, alkaa tämä uusi ura saada eri ulottuvuuksia. Menee noin niin kuin helpommaksi hommat juu.

Tänään ollaan sitten kunnon kansalaisia ja tehdään sivistynyt kävelyretki rantaraitille. Käydään nauttimassa munkkikahvit ja ollaan niin, että kyllä tämä kevät ja auringonpaiste osaakin olla sitten niin ihanaa. Töitäkin täytyy tehdä, mutta sitähän odotan innolla. Homma on siis kasaamista vaille valmis ja se on aina hauskin vaihe. Alkaa suunnitelma tulla lihaksi ja vereksi.

Olkoon pyhäinen päiväsi armoitettu!

P:S Tervetuloa uudet lukijat! Niin kuin aina totean, teitä on ILO saada! Ja kiitän myös kaikkia niitä, joilta olen saanut hurjasti paljon kiitosta ja kehua lehtijutusta. Kiitos, kiitos! Olipas tämä nyt yhtä kiitosta...