Yksinäinen romantikko

Viikonloppu hurahti ihan reisille. Onneks tänään on veepee, voi suorittaa suorittamatta jääneitä tehtäviä. En ymmärrä, kuinka aika on niin rajallista nykyään. Ihan kuin se olisi jotenkin kortilla. Nuorena, siis ihan teiniä, tuntui, että elämässä ei ole mitään muuta kuin käyttämätöntä aikaa. Semmoista tylsää päivien vetelehtimistä, sitä olisi voinut jakaa tarvitseville, myydä hyvään hintaan. Pitäiskö alkaa ahistelee nuorisoa, jospa hyö luovuttaisivat mulle hitusen ylimääräistä aikaa? Ei teininä ajanlaskua silleen tajunnut. Ainut mitä odotti, oli se, että täyttäisi mahdollisimman äkkiä kaheksantoista vee. Ja pääsis virallisesti buariin. Oli hirvee kiire tulla itselliseksi aikuiseksi. Nyt ei ole kiire minnekään, mutta ei ole aikaakaan. Ei ole aikaa kiirehtiä. Oliko tuossakaan nyt taas mitään järkee? Ei ole niin.

Kevyttä ja värikästä

Ihana maku

Kirjoitin la-iltana läheisten ja ystävien merkityksestä elämässä. Mulla on joku outo kriisi tai jotain. Enkä oikein saa kiinni, mistä se johtuu, mikä on sen alkujuuri. Olen nähnyt outoja unia viime aikoina. Toissa yönä Ukkorähjä jätti mut. Hänellä oli ollut salainen suhde jo pidemmän aikaa. Asia selvisi minulle ja laitoin hänet asiasta tilille. Hän myönsi kaiken kylmän rauhallisesti ja minä jouduin toteamaan, että on kai parempi erota. Hän oli samaa mieltä. Mutta se tunne, mitä unessa tunsin! Olin niin syvästi loukattu, että tunnen vieläkin sen lohduttoman tunteen sielussani. Samalla tunsin pohjatonta yksinäisyyttä.

Tämä ei ole ainut uni, mitä olen asiasta nähnyt. Olen unessa muuttanut takaisin Kuopioon ja olen siellä yksin, ilman ystäviä. Ympärilläni ei ole ketään, enkä edes tiedä missä asun ja työskentelen. Olen niin yksin kuin ihminen voi vain olla. Eräässä unessa, yksi hyvä ystäväni ei ole tuntevinaan minua. Ollaan baarissa ja kukaan ei halua jutella mun kanssa. Olen hylkiö. Hei, mistä tämmöiset unet kumpuaa? Mitä nämä kertovat? Hmmmm, yleensä unen merkitys on käänteinen. Yksin-Yhdessä. En tiiä. Mua jotenkin vaivaa ajatukseni.

Unestako johtuen, mutta käytiin Ukkorähjän kans eilen illalla romanttisesti ulkona syömässä. Toden totta, en edes muista milloin olisimme olleet ulkoruokinnassa. Käytiin Puotilan teboililla vetämässä hampparit. Vietettiin laatuaikaa yhes ja nautittiin burgereiden lisäksi toisistamme. Yritin luoda häneen ujosti rakastuneita katseita, mut ei hää varmaan tajunnu. Söin muuten eilen myös elämäni parhaan laskiaispullan! Käytiin päiväkävelyllä aurinkolahden rannalla ja siellä on kiva rantakahvila. Ihan oli kotitekoinen ja niin maukas pulla, että lirahti pikkutipat tenaankin. Kävin erikseen kiittämässä keittiöhenkilökuntaa tästä jumalaisesta makuelämyksestä. Oi joi, olipa gyrmee päivä!

Pakko kommentoida tätä UMK-kisaa. En ole muita jaksoja katsonut, mutta olin iloisesti yllättynyt tasosta. Pettynyt olin voittaja biisiin, esittäjä on räväkkä akka, joka kyllä laulaa hyvin. Mut biisi oli mitään sanomaton renkutus. Vai oonks mää vaan niin suomalainen möllö, että en taas tajunnu. Parasta antia oli se komee kundi, Mikael Saari ( oliko nimi näin, ei taas vanha muista.) Eikä se Diandrakaan ollut hassumpi, kansainvälistä tasoa. Ehdottomasti. Mut kaikki tyyni, ei tartte hävetä. Mun mielestä samaan aikaan piti tulla ruottin viisut, mut ei mun kanavat näyttäneet?

Nyt täytyy hypätä suihkuun. On taas kidutuksen aika. Odotankin fyssäriä kuin kuuta nousevaa. Pääsen taas purkaa tätä epätoivoista tilannetta. En jaksa siitä täällä enää jauhaa, kuolette vielä tylsyyteen. Se on Adios!