13.12.2012

Tuiki tuiki tähtönen!

Yläkerrasta kaikuu taas yyyöööökkk. Se kumpuaa posliinipöntön kautta rakenteisiin ja saa näin voimaa kuulua. Ääni jää kaikumaan kerrosten väliin ja herättää naapurit iloisesti. Mieleeni tulee reipas kannustushuuto alkukantaisten ihmisryhmittymien kisailussa. Ensin tulee pitkä ja antaumuksellinen yyyyyyyyöööööök ja heti perän muutama pieni ja söpö yökyökyök. Voiko yläkerran herralla olla bulimia? Ei, ei se sitä ole. Kyllä se on joku sairaus. Ei kiva. Hän on myös viinamäen miehiä, ei niin, että juopoksi tituleeraisin, mutta kuppi maistuu. Juoneeko joka päivä ja siksi ylen antaa. Pitäisikö käydä kysymässä, niin vaivaa nyt asia mua.

Kävin eilen jouluostoksilla. Meinasin vallan höperöityä. Uinuva Joulupukki minussa heräsi eloon ja  hetken meinasin haalia mukaani tavaraa vain ostamisen ilosta. Hullun kiilto silmissäni tuijotin kultaseppäliikkeen ikkunoita ja olisin niin halunnut ostaa Ukkorähjälle kauniisti kimmeltävät helmet. Tai jotain muuta sikakallista ja ihan överii. Tarvoin räntäisiä katuja ja mieleni yleni jouluiseksi. Jokaisen ostoshelvetin kohdalla kaiuttimista levisi joulun sävelmää. Missä vaiheessa kaikki liikkeet ovat keksineet tämän musahoukutuksen? Tunne on kakofooninen. Biisit vaihtuu metrin välein, dingelisdangelis tiptap ja varpunen siihen saatana jouluaamuna. Ihan kivahan se on, mutta... Tästäkö johtuen, innostuin silmittömästi ja lapanen meinasi karata tahmanäpistäni? Onhan niillä myös se tuoksuhoukutin. Jostakin luin, että tavaratalot käyttävät houkuttavia koukuttavia tuoksuja, saadakseen tyhmän ihmisen ostamaan. Ja minähän ostan. Tyhmä kun olen. Ja haisen pahalle.

Että mua niin pistää vihaksi. Niin on ymmärtämätön olo, että on tänne pakko purkautua. Ennen höyhenille vaipumista minun tapani on lukea iltapäivälehdet. Tai siis kaikki käy. Selaan joka ikisen ilmaisjakelumainoksen ja tärkeät lähiösanomat. Se on niin kuin sellainen riitti unijukalle. Eilisessä lehdessä oli juttu pienen lapsen kiduttamisesta. Tein virheen ja luin jutun. Yleensä jätän noi sairaimmat jutut väliin. Mikä helvetti näitä ihmisiä vaivaa!?! Oma isä ja ilkeä äitipuoli olivat rääkänneet puolustuskyvytöntä lasta ja perkele kuvanneet kidutuksen videolle. Matskua oli 61 tuntia! En mene asian yksityiskohtiin, mutta yöunet meinasin menettää. Jäin miettimään, mikä pistää ihmisen tekemään moista. En ymmärrä, enkä millään taholla tajua. Tuommoiselle asialle ei ole mitään lieventävää asianhaaraa. Mikä sitten olisi sopiva rangaistus? Kuolemantuomio olisi armahdus. Entisaikain jalkapuu, häpeäpuu olisi hyvä. Pantaisiin viikoksi Tuomiokirkon rappusille koko kansan nähtäville. Sinne niin kansa voisi käydä antamassa suoraan palautetta. Sen jälkeen tuomittaisiin ikuiseen kadotukseen, kylmään ja kosteaan tyrmään. Hengissä pidettäisiin, mutta ilman mitään yhteyttä  ulkomaailmaan. Sinne niin mätänisivät. Huh, kuis musta tämmöinen despootti heräsi. Pistää vain niin vihaksi... En armoa antaisi.

Tänään mulla on kuvaukset. Millaisen kevyen päivämeikin laittaisin, niin ja apua, mitä mä laitan päälle? Mikä näyttääkään kuvassa hyvälle? Ai mut joo, magneettikuvassa ollaan ilman vaatteita. Mut jos on joku kiva urospuolinen hoitsu, niin pitää näyttää nätille, tulee hyvät kuvat. Onkohan toi magneettisäteily ihmiselle kuin turmiollista? Sama kai tuo, tähän himmeään säteilyyn. Ei loista tähtöseni ei. Tai siis kai se tuikkii. Silleen himmeesti. Tahtoo magneettii. Antakee magneettii. Tahtoo säteilyy. Varo, säteilyvaara!

4 kommenttia:

  1. Kyllä niin ois julkiselle ruoskimiselle,ja jalkapuulle töitä.Kaikki pedofiilit ja kiduttajat niihin vain.Ja kyllä,minussa herää hillitön raivo ja viha pedofiilejä yms kohtaan... MRRRHHHH!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kuinka yrittäisin ymmärtää niin en pysty. Ja sitä mää mietin, että mitä miettii ihminen tehdessään moista? On pakko olla sairas, pahasti pipipää. Mutta olivat lehden mukaan ihan tavan tallaajia, matti meikeläisiä. Oi miksi? Miks maailma on niin julma nykyään?

      Poista
  2. Löysin tänne Mymskän kautta, hyvä juttu.
    Minäkin kävin eilen kaupungissa ja meinasin seota, tosin sisäinen joulumuorini ei alkanut ottaa minua valtaansa, se oli joku pieni piru, joka houkutteli kampittamaan kiirehtiviä ihmisiä.

    Väkivalta on sairasta, lapsiin kohdistuva väkivalta enemmän kuin sairasta. Vaan mikä rangaistus...onneksi en ole tuomari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa!

      Yleensä jouluruuhkat saavat minussa aikaan primitiivireaktioita, mutta kai herran jouluenkelit ovat laskeutuneet ylleni.

      Onneksi emme ole tuomareita. Silmä silmästä, hammas hampaasta olisi tässä tapauksessa mielestäni armahdus. Ei ymmärrä, ei.

      Poista