Pehmeästi tassutellen

Valitetaaks vähäsen? Jos ihan hiukkasen. Olinpas eilen poikki, särki ja rikki. Nyt on Martalla väsy. Otin duunista pirssin himaan, että kerkeen nukkua päikkärit. Olin vaan niin helvetin väsy. Katosin kuoleman rajamaille ja vedin unta bymbbyyn. Jos kello ei olisi soittanut, olisin varmaan maata rohjottanut hela illan. Sekaisinhan tuommoisesta menee. Lähdettiin Bauhausiin tekemään ne viimeiset välttämättömyystarvike ostokset. Unohdin puolet ( miks vitussa en katsonut sitä ostoslistaa) ja ostin mustan listan, kun piti olla valkoinen. Olin kai vielä unessa. Illalla oli tarkoitus olla yypertehokas, mutta pyörin himas kuin puolukka pillus ( hups, tuhma sana, mut hirvveeeen kuvaava.)

Nyt ei ole Martalla kaikki halot liiterissä. Ne mun Ikea ostokset oli päin vittuu. Eilisessä puolukka tilassa purin ostoskassini ja ajattelin tehdä ihmeitä. Itkuhan siitä tuli, niin ja hammasten kiristys. Aterinlaatikot on ihan liian isot ( miks ei voi mittaa) ja puolet kattiloista ei sovi uudelle liedelle. Enhän mie helvtin tollo tajunnut, että injuktio vaatii juuri oikean koon, eikä vaan sinne päin. Ostin myös sellaisen ritilän keittiön tasolle, mihin voi näppärästi nostaa kuumat kattilat ym. Noh, sitä eilen kokoamaan. Eikä siinä pitänyt olla mitään ihmeellistä. Laitat vain pehmeät tassut kiinni ritilään. Juu, näin tein. Meni väärin päin. Ottaa pois. Helvetin tiukassa, sattui sormiin, mutta en anna perkele periksi. Näpit verellä sain irti kolme neljästä, kunnes tajusin, että ne voi vain kääntää ympäri. Jess! Laitoin tassut paikoilleen ja sain huomata, että ne oli vieläkin väärässä kohtaa. Enemmän reunalle. Nyt ei voi kääntää, pitää ottaa irti kokonaan, veri lentää ja sattuu. Raivon sokaisemana riuhdoin tassuja irti, lentelivät pitkin keittiöö. Ja arvaa mitä, sillä seurauksella, että yksi tassu katosi. Se hävisi mun keittiöön!!! En löydä sitä mistään. Sitä ei enää ole! Ähelsin ritilän kans toista tuntia ja vittu laitoin sen roskiin. Heittäydyin keittiön lattialle ( huom. Ylämaan graniittii) ja annoin itkuraivarin tulla. Villivadelman kokoiset kyyneleet poskilla nukahdin siihen. Olin tappoväsy.

Tänään on hyvä päivä. Laittelen kukkasii, liihottelen perhosena kukkaismekossa Sfifferini kera  (rakastettava pölyhuiska, jos joku ei tiedä. Mut kaikkihan sen tietää.) Rakastan maailmaa,  rakastan elämää. Ei Martta paha oo. Jos hyvin käy, niin Ukkorähjä on saikulla tänään. Sillä on korva pipi. Jos hää ei mene duuniin, niin yritän valjastaa kanssani vielä kerran täsmäiskuilemaan. Kaikki toi edellä mainittu moska pitää saada vaihtoon ja via dolorossa vie K-rauta, Bauhaus, Ikea. Ukkorähjä oli jo eilen molo ottas ja valitti tätä helvetin ostosrumbaa evridei. Meinas tulla pahemmanluokan perseriita, mut olin niin väsy, et en jaksanut alkaa riehuu. No mut joo, Martta ei anna periks. Nyt kirjoitan listan (luen myös sitä,) mittaan tarkat mitat ja olen muutenkin järkevä kuluttaja. Ostan oikein ja olen onnellinen. En lepää ennen kuin helvetis. Nyt hommiin. Mistä aloittais? Vaatekaapit järjestykseen vie. Mars. mars!