Kristallin kirkasta

Hallelujaa, Herrani on mua kuunnellut ja toimitti eilen molemmat puuttuvat kodonkoneet! Siellä ne nyt nököttää ja odottaa viimeistä voitelua. Saanko ne tänään paikoilleen ja putkimiehen ja sähkärin suorittamaan remontin loppuun? Nyt eletään kiihkeitä aikoja. Herra mun varjele, mua halavoo! Enää puuttuu tasot ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin niidenkin pitäisi saavuttaa kohde tänään. Asioiden notkahdettua reippaasti eteenpäin, olen saanut uutta energiaa ja mieli on hyvä. Pääsenkö vihdoin ja viimein asettelemaan kaiken paikoilleen ja nauttimaan tylsästä elämästäni uudessa kodissa. Ai houp sou...

Rakennettu moduuli

Tasoja vaille

Liesituuletin ja avohyllyt joissa sisällä valo

Pääsinkin yllättäin aikaisemmin duunista ja kiireellä viipotin himaan. Stailasin paskahuussin ja siitä tuli niin kumouksellinen, että pissasin pöksyyn hunajaa. Nykyaikainen ristallikruununi on sit niin IHQ! Se taittaa valon mielenkiintoisesti ja heijastelee seinille satumaisia kuvioita. Överi peilini saa tilaan lähes majesteettisen tunnelman. Kyllä passaa Martan nyt tuottaa jätöstä, sehän on nyt lähes kuninkaallista. Ai niin, eihän ylimistö kakkaa. He ovat liian hienoja ihmisiä sellaiseen toimintaan. Vai mitä olet mieltä, kuvittele nyt joku rinsessa Viktuuria paskalla? Eihän se käy pirtaan. Hups, olipas vylkääriä tekstiä. Nyt siistin suuni, puhukoot kuvat puolestaan. Mitä häh, eiks oo karmee veski? Tuonne voisi unohtua, kadota kakkaamaan.

Hänen kuninkaalinen korkeutensa

Kyllä irtoo!

Istukaa olkaa hyvä

Vaikka olin väsy, niin purkasin muutaman pahvilootan uusiin komeroihini. On se kyllä kiva, että ihmisellä on olemassa kaappitilaa niitä tarvitseville välttämättömyys tarvikkeille. Eron huomaa hyvin, kun elää hetken ilman niitä ja sit saa sellaiset. On selkeästi omat paikat tavaroilla. Tämä yhdistetty siivous/ulkovaatekaappi on ehdoton feivoritti. Suorastaan teinirakkaus. Uudelleen sijoittelun myötä sain tilaa vaatekaappeihin ja se mahdollistaa avaran asettelun Martan rättilöille. Kaik on helposti saatavilla ja silmin nähtävillä. Siit mie tykkään. Puhumattakaan siitä siivouskomerosta. Sinne vain sujahti kaikki, kauniisti hyllylle järjestykseen. Kyllähän tässä pikku pää sekoaa onnesta.

Tulinko ulos kaapista

Nuori rakkauteni

Ihan ite kasasin

Tulin eilen yhtämatkaa hississä naapurin juoppo pariskunnan kanssa. Eivät tuoksahtaneet pahalla ja olivat selvinpäin. Ihan hyö vaikutti mukavalle. Nainen on joko ujo tai alkkomahooli on tuhonnut hermojärjestelmän ja hän ei voi katsoa kohti puhuttaessa. Mies vaikutti lähes sympaattiselle nallekarhulle. Siinä kaunista kesäiltaa ihmeteltiin ja en mie tiiä, minua jotenkin säälitti. Elämän kohtaloita, kohtaloita elämän. En mie ketään tuomitse. Eihän sitä tiedä, joku kerta kuplapäissäni pyydän niitä kylään Martalle. Mutta ensin vien ne pesulle, juuriharjalla kuraan molemmat ja dödöä kainaloon suihkautan. Rouvalle laitan tyvivärin, sen verran kähee tyväri oli.

Ajatelkaapa, jos olisitte kodittomia? Se olisi niin kauhiaa, että sitä ei voi edes kuvitella. Ei olisi mitään paikkaa, turvaa ja lämpöä, mihin päänsä kallistaa. Miten jonkun kohtalo voikaan olla niin osaton? Onkohan paljon sellaisia kodittomia joilla on kuitenkin duuni? Tätä mietin eilen kotimatkalla. Yhtäkkiä mieleeni tuli ajatus, että entä jos mulla ei olisikaan paikkaa minne mennä? Tunsin riipaisevan tuskan sydämessäni ja jo pelkästään tämä mielikuva sai aikaan suuren hädän. Se olisi yksi elämän kauheuksista. Samaa linjaa kuin se, että joutuisi syyttömänä vankilaan tai järjissään hullujen huoneelle. Tai no, toi hullujenhuone voisi olla välillä ihan paikallaan, mutta vankilaa ja kodittomuutta Martta ei kestäisi. En vaan niin, jokeen kävelisin ja hyvästit heittäisin. Niin se olisi kamalaa. Mutta joillekin totista totta ja ihan oikeaa elämää. Mä rakastan mun kotia.

Onks kiva, kun on helle? Istuin eilen hetken Haviksen Amandalla ja vedin nassuun jäätelötötteröö. Mun suosikkimaku tälle kesälle on sitruunalakritsa. Jösses, kun on imeldaa! Tuli kiva fiilis, sellainen kesäreggae tsäkädätsäkädä tsää. Kuvittelin olevani ihan helvetin magee, dödderöt turvalla ja dolcet silmillä. Kai lämpö sekoitti pääni. Mut hei, kyllähän tolla Arskalla on ihmeellinen voima. Kanssaihmiset näytti niin hyvälle ja koko kauppatori hymyili. Täähän tuntuu kesälle!