Kiiltoa, beibe! Kiiltoa!

Yön aikana talven henki on hunnuttanut maiseman valkoisella harsollaan. Satumaisen pehmeää hempeilyä. Valo on laskeutunut ihmiskunnan ylle ja Jumalakin juhlii itsenäistä Suomea. Minä jo mokalla törötän ja  päivän kunniaksi ryystän ihan kakkukahvit. Leipasin eilen niitä kakkuja duuniin ja tuossa keittiön pöydällä niin anelevasti minua houkuttelivat. Pistin elämän risaiseksi ja vaihdoin kaurapuuron piimäkakkuun. Siitä jännää, että tuo sokerihöttönen käynnistää välittömästi biokaasuuntumisen. Täytynee vain olla varovainen. Tuolissani on herkästi liukuvat pyörät, ja tällä kaasuvoimalla saattaa lähteä liikenteeseen. Päin seiniä, seiniä päin!

Mistä tietää, että ihminen on jo niin vanha, että on menettänyt totaalikontrollin ja elämänsä hallinnan? Hän ostaa parvekkeelle värilliset jouluvalot ja ihastelee niitä kuin pieni lapsi. Voe herramunjee! Oltiin Ukkorähjän kans eilen Haubaussissa ja höperöidyin suorittamaan edellä mainitsemani tarpeellisuuden. Eikä siinä mitä, valotukset tähän pimeyteen ovat ihan paikallaan, mutta värilliset! Haloo! Puuttuu vain, että ne vilkkuisivat...

Kiertelin joulukrääsäosastoa, hiplaten tonttuja ja ihania enkeleitä, ja hillitön joulun koristeluvimma iski suoraan tajuntaani. Tänä vuonna olen julistanut joulun jouluttomaksi ja nautin elämästäni palmuisten puiden lämmittävässä hehkussa. Enkö voisi yhden pikku enkelin ostaa ja nätisti laittaa? Helvetin höperö....olen vanha. Hei, tyydytin itseäni ja ostin ihanan valkoisen joulutähden! Siinä on blingblingiä! Tämäkin vielä, voe perse! Ihanasti se kiiltää ja kimmeltää. Älkääs nyt, kimalle edustaa minulle itsenäisyyttä. Sotiemme jälkeen Suomi oli ankea ja harmaa maa, missään ei kiiltänyt, eikä kimaltanut. Mitä nyt naapurin Kalevin kalju aamuisessa kuutamossa. Elämässä pitää olla kiiltoa, beibe!

Tänään saa oikein luvan kanssa katsoa, kun homot panevat parastaan tanssiparketilla. Tarkoitan siis, että siellä he ylen julkeasti lanteitansa musiikin tahtiin hytkyttävät. Ei Martan nuoruudessa moinen olisi tullut kuuloonkaan. Voitteko kuvitella, että rakkaus samaan sukupuoleen oli rikos vielä rapiat parikymmentä vuotta sitten? Nyt ne perkeleet jo tanssivat valtakuntamme ykkösbileissä. Kermaisia leivoksia ja suolaisia Pitäjäjärven piirakoita ahtaavat pikku kituusiinsa. Ylen näyttävät parisuhde onneansa ja tasa-arvosta antavat viksuja lausuntoja toimittajille. Toista oli Martan nuoruudessa. Pimiällä liikuttiin ja varovasti porttikongissa suuta toiselle miehelle suikattiin. Pelättiin, että joku näkee ja tappaa. Mutta mikäs, kivahan se on katsoa, kun homotukset avosylin linnaan vastaanotetaan. Ei näy Marttaa parketilla, perkele.

Karitsanfile on marinaadissa ja muikunmäti on sulamassa. Kohta voisi jo creme bruleet laittaa tulille. Tänään meillä on juhlaillallinen. Totta helvetissä on. Eihän tästä maailmanmenosta voi koskaan tietää. Ties vaikka olisi viimeiset kemut, armon vuonna 2011. Meinaan vaan, että jos tää pallo poksahtaa tai lama tappaa tai joku kulukutauti. Niin on villiä tämä pallon meno. No mites, Martta taitaa olla pelastavalla tuulella... Kaiken maailman surut ja murheet ovat laskeutuneet hennoille harteilleni tänä aamuna. Olokee ihmiset kunnolla, että saadaan juhlia itsenäisyyttä vielä ensikin vuonna. Niin ja ihastella, kun ne homot parketilla panevat parastaan....