Kaunis kosketus

Heti aamusta tietää, että nyt on kysymyksessä pyhäinen päivä. Ilmassa leijuu hartaus ja on niin hiljaista. Yleensä käyn tänä kyseisenä viikonloppuna diggailee kalmistoissa, siellä on tuhansien kynttilöiden meri ja oma kaunis tunnelma. Nyt en pääse, kun olemme matkoilla.

Matkakuumettako lie, mutta heräsin ensimmäisen kerran jo puol viis. Onneks tartuin vielä unenrippeisiin ja levottomasti köllöttelin parisen tuntia. Jos Martta on matkoilla väsy, niin häntä alkaa kiukuttaa. Se ei ole kiva, sillä olinhan ajatellut olla mukava Ukkorähjälle. Matkalaukku on lähes pakattu ja kaikki tuikitarpeellinen on mukana. Vaivainen yksi yö ja hirveesti tavaraa mukana. Tarvitaan niin monenmoista asukokonaisuutta. Ihan tosi, pitää olla ulkoiluvaatteet, olovaatteet, kylpyläasu ja illallisvermeet. Hyvä, että yksi matkalaukku riittää. Oma tyyny otetaan ehdottomasti mukaan ja kosmetiikkaakin on seittemän kiloo. Pitäiskö ottaa sukset mukaan, jos se vaikka sataa lunta. Voisi harrastaa talvisia ulkoilmaharrasteita.

Eilisellä uintireissullani sain nähdä jotakin silmiä hivelevän kaunista. Aamuisen usvan rippeet olivat pehmentäneet auringon loisteen ja maiseman ääriviivat olivat utuisen pehmeät. Laiturin ohi lipui hiljalleen 19 (!) joutsenta. Valo oli jotakin käsittämättömän kaunista, siinä oli ihmeellinen violetti vivahde. Ensin mykistyin näkemästäni niin, että jähmetyin vain tuijottamaan. Kirosin mielessäni, kun se hemmetin kamera oli huollossa, eikä sattunut mukaan. Olin kuitenkin poikkeuksellisesti ottanut kännykän messiin ja sen kameralla räpsin, minkä tilanteesta irti sain. Huomautan vielä, että kuvia ei ole käsitelty, eikä laatu valitettavasti ole parasta mahdollista. Mutta kaiketi näet hetken kauneuden. Mua ihan itketti, se oli niin pysäyttävä hetki. Kiitos luojani!

Tästä ne tuli

Tuonne ne meni

Ajattelin vielä tehdä pikaisen järjestelysiivouksen ennen lähtöä. On sit kiva tulla matkoilta himaan kun on paikat ojennuksessa. Ou jees, mennään lähtemään. Ottakee iisiisti, pyllevää pyhäpäivän viettoa!