Aisti hetkiä

Himpsuli Pimpsuli! Täällä ollaan hyvissä fiilareissa. Aistinautintojen ilta on takana ja ihan tämmöinen himadiskoteekki on pystyssä. Chisu ( hän jumalainen) lallattaa mun kuulokkeissa ja mie bloggaan tärkeenä illan kokemukset. Onkin tiukkaa ravintola/elokuvamaailman tuulahdusta ja omakohtaista kokemaa.

Iho jossa elän, oli hämmentävä kokemus! Ja siihen tarvitaan aika paljon, että Marttakin jää monttu auki. Almodovarin huikeat kuvat eivät pettäneet tälläkään kertaa. Se elämän yllätyksellisyys oli taaskin pystytty yllättämän.  Tarinan uskomattomat kuljetukset vei katsojan salaiselle matkalle ihmisen ihoon ja sen alaisiin salaisuuksiin. Joka kerta, kun katson uuden Almodovarin, päätän, että tällä kertaa hän ei voi mua yllättää. Lähes jokainen leffa on vetäissyt maton jalkojeni alta. Ja aina lopuksi ymmärrän kuinka hienoja elokuvia hän meille antaa. Se vangitseva elämän makuisuus oli tavoitettu tälläkin kertaa. Ruman kauniit kuvat, ihmismielen outous ja mielettömyys. Juonta en paljasta, se pitää saada kaikkien kokea itse. Jos tykkää elämän varjopuolista ja kestää kohtaloita, tämä elokuva koskettelee.

Illan makunautinnoista vastasi ravintola Mange Sud Tehtaankadulla. Nyt on kyllä pakko myöntää, että en oikein edes muista, milloin olisin ollut näin pettynyt ravintolan pääruokaan. Tilasin vasikanfilettä, pastagratiinilla ja joku kastike. Alkuruuan kurpitsarisotto oli samettisen lupaava, mutta siihen se tyssäsikin. Onneksi jälkiruuan suklaafondant pelasti mielipahaa. Olen jo tähän ikään ehtineenä oppinut antamaan palautetta suoraan ravintolan henkilökunnalle. Kerroin tänään pettymykseni heille ja se hyvitettiin minulla. Saimme ylimääräisenä kampasimpukat ja mun pääruokaa ei laskutettu ollenkaan. Ei sillä, että minä olisin ollut rahallista korvausta vaille, kerroinpahan vain mielipiteeni. Ihailen sitä, kuinka hienosti ruokaravintolamme hoito asian. Iso kiitos siitä. Ehkä keittiössä oli huono päivä... Viinit, alkuruoka ja jälkkäri toimi. Palvelukin ihan ookoo, mutta helvetin kova meteli. Paikka on näitä "nykyajan" äänieristämättömiä trendiravintoloita. Näissä ei ole tarkoitus panostaa niinkään asiakasviihtyvyyten, kunhan ruoka on sinne päin ja ollaan hetki in. Valitettavasti ei tullut sellainen olo, että on pakko päästä uudelleen.

Oukki noukki, annan illalla kuitenkin ihan kiitettävät arvosanat. Leffa oli niin h i e n o, että se korvasi makunautinnollisen pettymyksen. Räpsin muutaman kuvan, käytiin ihan ottamassa muutama taidepläjäyskin yöllisellä senaatintorilla. Kiitos tästäkin päivästä!