Anorektista energiaa

Voiko ihanammin päivä enää alkaa, onko ihanampaa aamua kuin tää.... Sori hei, minkä minä sille voin, että  voin helvetin hyvin ja energiaa on kuin pienessä pitäjässä. Sori hei.... Tänä aamuna kaikki tuntuu mahdolliselle ja hyvät fibat tutisee puntissa. Aamulenkki takana, vedän nassuun aamun kauraa ja Martta, tuo vanha ruuna, odottaa jo kovin siivoustaan. Ensin kuitenkin postaan tänne päivän ilmiöt ja ailahdukset. Silleen nopsaan... Kiire siivoomaan, rätti heilumaan!

Aamuisella lenkillä vastaan tuli ihka elävä kuollut anorektikko! Ihan oikeesti. Sukupuolesta en ole sata varma, mutta luulen naaraspuoliseksi. Hän oli pukeutunut mustaan ja silmillä oli isot, mustat aurinkolasit. Kuuden aikaaan aamulla? Mennä puuskutti, kädet huitoen, oli varmaankin rasvanpolttolenkillä. Hui ja hyi, miten laihaksi ihminen pääsee.... Jalat oli todella kuin harjanvarret ja pylly mun kämmenen kokoinen. Oli ihan pakko kääntyy kattoo taakse, en sillä, että olisin utelias kyttäri. Tukka oli kuin edes menneellä Kajavan Jukalla ( rauha hänen sielulleen) ja naama kuopalla kuin roudan panema mökkitie. Hui, sääliksi käy. Ei voi ymmärtää kuinka kauhia sairaus tuokin on.

Sauvoilla sivakoidessani mietin taas näitä energia asioita. Hetkittäin tuntui, että lähden lentoon ja ihmettelinkin tätä energian määrää? Mistä tätä mannaa oikein tulee? Miksi ei aina voi olla näin? Aloitin tällä viikolla D-vitamiinit, varmasti auttaa asiaa. Syökää ihmiset D-vitskuu! Karppaus on auttanut asiaa, ehdottomasti. Mukavia asioita tiedossa, sopivasti ohjelmaa. Se myös vaikuttaa varmasti, möllötys tappaa ihmisen luovuuden. Yksi syy on tietenkin myös holittomuus. Se helvetin väkijuoma syö Martan sielua ja energiaa. Siitä tulee kesto väsy ja tumma mieli. Mutta miksi se viinapeikon piru kurnuttaa janoisessa sielussa ja tahtoo tippaa? Eikö ihmisen lapsi voisi olla kokonaan ilman. Olisko elämä yhtä energiaa ja ilon ilotulitusta. En tiiä, välillä on vaan niin kauhian kiva ottaa häppää. Mut kai se on vain harhaa, kyl maar tämä olotila ruokkii tipattomuutta. Tip Tap.

Olettekos sattuneet kuulemaan Samuli Edelmanin uuden sinkun /  Ei mitään hätää. Siinä sikermä, joka sattuu mun sieluun. Hienot, hienot sanat. Hiukka tulee kaihomieli, kummasti kaipaan kaikkia ystäviä vuosien varrelta kuunneltuani tätä.  Napsauta linkki edellä ja kuuntele. Fiilistele. Martalla tulee tippa linssiin.... Miksi, en tiiä... Ihana. Samulilla on hyvää musaa kautta linjan.

Ei helvata, nyt täytyy aloittaa äksön. Laitan taustalle Spotifyin ihkut suomitytsyt hoilaa ja annan energiani siivota. Onpa kiva. Ihan hirmu kiva. Jette kiva. Mitä vielä? Nyt tulee kakkakin, ihanaa.... Ilmiömäistä viikonloppua, olokee kunnolla!