21.8.2011

Huikopala

Hei kauheeta! Ihan kauheeta, kello on jo 02.32 ja Martta kukkuu vielä. Pitäisi olla jo nukkumassa, mutta kun ei väsytä. Muut kaikki ovat jo vetäytyneet höyhensaarille uneksimaan. Martta unelmoi ja tiskasi ihan vitunmoisen tiskin. Vesikin piti vaihtaa kertaalleen, niin oli rasvasta astiaa. Syötiin kyllä terveellisesti, karpattiin  ja siinähän rasva ei ole kielletty aineosa. Kunnon pihvit vedettiin, Ansku toi tullessaan sellaiset 300 grammaset marmoripihvit. Puolet hyvää rasvaa ja kunnon pihvilihaa. Mut jännä hei, kaverina pelkkää kasvista ja nyt ei oo ähky olo. Hyvä oli illallinen, ettenkö sanoisi jopa herkullinen...

Meillä oli oikein mukava sieniretki. Samalla kuin noukimme pikku vasuihimme täydellisiä herkkutatteja, (juuri niitä, joiden vuoksi Italialaiset ovat valmiita pissamaan allensa,) hoidimme siinä samalla tummia sielun asioita tulemaan kohti valoa. Puhuttiin bisneksii ja ihmissuhdeongelmia tai ongelmattomuutta. Sienimetsällä on terapeuttinen vaikutus. Siihen päälle kunnon löylyt ja luonnonrauha. Täällä se kaupuntilainenkin saa rauhan. Illan kruunasi elokuun tumma ja samettiyö. Martta sai virittää ulkotulensa ja niin oli valo nättiä!

Kivat pikku juhlat. Nyt on pakko mennä koisaa jaksaa taas huomenna elää. Guuuud nait!!!

2 kommenttia:

  1. Voi taivas, herkkutatteja ei oo helppo löytää, tai mä oon vaan kerran löytänyt täydellisen herkkutatin.

    Ja oli taas sun listalla kaikkea muutakin kadehtimisen arvosta, löylyt ja luonnonrauha, ja tietty sielunhoito sienimetsässä.

    Mä alan sitten loka-marraskuussa hehkutella terdellä istumisesta ja ulkotulista. ;)

    VastaaPoista
  2. Itkupilli: Meillä on metsä pullollaan täydellistä h-tattia! Juu, nyt pitää nauttia elokuun illoista, lokamarraskuussa hehkutetaan sit räntäsateita :)

    VastaaPoista