Putkiaivon haaveita

Nyt saa jo valittaa. Ei ole valakoihosen ilmasto olosuhteita tämmöiset hautovat helteet. Tultiin eilen mökille illan tuntumassa ja täällä oli satanut toissa päivänä ihan urakalla. Siihen yhdistettynä 30 lämpötila, niin tunne oli kuin suoraan lakupettereiden maasta syvältä viidakosta. Hei oikeesti, kuumaa ja kosteaa. Haisevaa höyryä. Meillä oli ensin tarkoitus kurvata himan kautta, mutta jätimme sen kuumuuden takia tekemättä. Uskoisin, että siellä lämpötila on noussut sinne neljäänkymmeneen. Mua pelottaa loman loppu ja kaupunkiin palaaminen. Ajattelin, että menen hotelliin yöksi, jos nämä helteet jatkuvat. Kuka voi vielä väittää, että ilmasto ei ole muuttunut?  Ei tämmöisiä asioita tarvinnut ennen vanhaan pohtia ja pelätä. Viime yö mökilläkin oli kuuma nukkua. Ei sietämätön, mutta hiukka piti pyöriä, hikisenä ähistä.

Jumalan valo

Näin viime yönä ällöö unta. Mun sängyn alusta oli täynnä käärmeitä. Niitä tunki joka puolelta, yrittivät päästä sänkyyni ja huidoin niitä epätoivoisesti pois. Niitä sikisi ihan silmissä ja inhon tunne oli valtaisa. Käärmeen näkeminen unessa liittyy kaiketi seksuaalisuuteen. Kertooko se himosta, puutteesta vai mistä, sitä ei jaksa muistaa. Tuokin on outo asia, näin lomalla uinuva libido nostaa päätään. Voisin harrastaa "sitä "vaikka pihamäntyjen kanssa. Onko himotus taka-alalla työn raskaanraatajalla, miten se lomalla herää ja nostaa haluaan. Vai onko se kätkettyä unelmaa, jolle nyt antaa aikaa. Levoton mielikuvitus tekee temppujaan ja siitä saa kärsiä koko ruumis että sielu. Outoo on tuokin.... Mutta en ole kuollut. Pieni kipinä sykkii syvällä... Käärmeet on ällöjä.  Muutenkin unielämäni on ollut varsin villiä ja äänekästä. Hotelli öinämme, olin pitänyt varsinaista meteliä, puhunut pitkiä pätkiä ja laulanut. Yksi yö, Ukkorähjä oli herännyt siihen, kun olin huudahtanut. " Mitäs tytöt, hyvä meininki?" "Ai, teillä on kitara mukana, " jatkoin ja oli aloittanut armottoman hoilaamisen. On se kiva, että yölläkin on bileitä.

Käytiin eilen kotimatkalla Lähiruokatori Heilassa. Se kuuluu joka kesäiseen lomamatka kohteeseen. Siinä vasta hieno luomu/lähiruoka ostosihanuus. Ostettiin kaikenlaista herkkua. Ihania makkaroita, pihviä, leipää, juustoa ym. ym. Illalla syötiin herkkupaloina ja kyllä täytyy sanoa, että oli maukasta makkaraa. Sellaisia maustettuja, ihania makuja. Hitto, kun tuollainen putiikki olisi lähempänä. Olisi ihminen onnellinen.

Mikä maku, bella!

Suomi makuja

Mansikkalimsaa

Ei ihan tavallista kyrsää

Tarvittiin melkein kolme viikkoa, että aivotoimintani saavutti lomatilan. Huomaan, että ärsytyskynnykseni on madaltunut ja alan käymään hitaalla. Pumppu kyllä ottaa välillä kierroksia, mutta se nyt on niin normaalia. Viipyilen ajatuksissani kaukana jossakin ja niissä on elämän luovuutta. Annan mielikuvitukselleni tilaa, enkä elä putkessa. Tätä on vaikea selittää, mutta ehkä joku putkiaivo voi ymmärtää mitä tarkoitan. Se on siis sitä, että antaa tilaa haaveille, eikä mene ja puske vain eteenpäin katsomatta sivuille. Ymmärsittekö?

Mitäkö haaveilen? Kiireetöntä, yksikertaista, alkukantaista elämää elämäntapa intiaanina kaukana vuorilla. Pikku mökissäni, jossa tietenkin on parhaat ja nopeimmat tietotekniikkayhteydet ja huippu ilmastointi, kasvatan ruokani ja ruohoni, elän onnellista ja pyyteetöntä elämää. Siviilisaation ulottumattomissa, minä ja Morrison, rakastamme ja pidämme huolta toisistamme. Elämä olisi tässä ja nyt. Vihreetä, simppeliä, eikä olisi huolta huomisesta. Joskus tietenkin, voisi karauttaa yksityiskoneella Luiskin Vittunille shoppaa välttämättömyys tarvikkeita vuoristomajaamme. Siinä sivussa pari käsveskaa, mihin voisi korjata onnellisten kanojen munimat aamiaismunat. Kyllä elämä olisi ihanaa!

Takaisin tähän todellisuuteen. Todellisuuteen, joka on kuuma, uinahteleva saamattomuus. Tänään on perjantai vai onko nyt lavalauantai? Pitääkö tehdä, pitääkö olla tekemättä jotakin? Luulen, että hetkeni ovat saavuttaneet sen tason, että en suunnittele. Olen, hengitän ( jos saan happea ) ja menen tilanteeseen sen vaatimalla tavalla. Odotan jotakin, mutta en tiedä mitä? Täytän yhdenkin sanaristikon ja kävelen hetken ahonlaitaa. Ilman paitaa. Rinnat kevyesti keinahdellen.... Käyn ahonlaitaa......