Levollinen tuhkimo

Ei mulla oo mitään asiaa. Ei kai sitä aina voi olla? Mutta jos kirjoitan jotakin asiatonta asiaa... Siis en mitään tuhmia. Jonniin joutavaa läpinää. Ajatuksen virtaa. Siis virtaako mun päässä mitään ajatusta. Ei toden näköisesti, niin kumisee tyhjyyttään. Ontto kallonen. Ajattele, jos mun nimi olisi Ontto Olavi Kallonen?

Lämpötila kipuaa taas hellelukemiin. On se hengetön kesähelle. Ei tuule, hautoo vaan. Kävin aamulenkillä ja se hyvä puoli tästä kuumuudesta on, että hiki lentää. Ihminen puhdistautuu. Hiki on hyväksi, kuonat ( juopottelu sellaiset) saa kyytiä. Tiskasin hiki päässä mega tiskin, eikö ole intresanttia? Ukkorähjä on kaupuntissa, kyytiin nousee ystävättäreni. Saa Martta seuraa, kiva. kiva.

Jos nyt jotakin asian tynkää mielessäni pyörii, niin on kyllä aika kauheaa tuo Somalian tilanne. Makasin eilen ylensyöneenä, karkkipussi turpeissa näpeissä ja katsoin teeveestä aliravittuja, nälkäisiä kuvia pikku lapsista. Kyllä veti Martan hiljaiseksi. Pikku hiljaa laiton namipussin syrjään ja teki mieli oksentaa. En vaan voi ymmärtää, miksi tilanne on tällainen? Toiset näkee nälkää ja toiset elää yltäkylläisyydessä. Mitä, mitä, auttaisiko se, jos minä nyt laitan sen karkkipussin jämän pikana Somaliaan. Osoitteeksi Nälkäiset lapset/ Somalia. Niinkö? Miksi me hyvin voivat, emme voisi yhdistää apua/voimia ja saada ihmiselle ruokaa ja vettä? Niin miksi? Kysymys ei kuitenkaan varmasti ole siitä, etteikö olisi valmis luopumaan jostakin ylensyödystä suupalasta. Voi, voi, kummallista on maailman meno... Auttaa tahtoisin.

Levoton sielunikin on asettunut. Nyt on enää turha ryntäillä minnekään. Lomaa jäljellä hikiset neljä päivää ja se on sit siinä. Onko hän saavuttanut rauhan vai luovuttaako hän? Kysymys hyvä, oikeaa vastausta tuskin on olemassa. Arkeen palattua pitäisi olla täynnä uudistunutta energiaa ja hillitöntä jaksamista. Voihan näin ollakin. Mutta olisin voinut jatkaa lomailua. Tai tällä hetkellä tuntuu sille, ensi sunnuntaina voi olla jo kiva palata arkeen. Ota tuosta nyt sitten selevä?

Riippumatto kääntyy kohta varjoisalle puolelle. Tämä poika varjoisalta riippumatolta heittää ihrat kiikkuu, tuleekohan siinä samalla vinojen vatsalihasten treeni? Ajatella, kiikkuu ja kiinteytyy. En kyllä jaksa muuta, en ihan varmasti jaksa. Mut hei, tänään Martta laittaa kaalilaatikkoo. Hillitön herkku, ou nou... Tyhjä pää terveisin, riippukeinu Rock. Pop. Rock. Pop....