26.7.2011

HomoTittiäinen

Iskelmä raatio soittaa suomi-iskelmää ja mä oon ihan pop. Iltamme oli herkullinen, olin päättänyt, että tähän arkiseen harmauteen on pakko tulla juhla. En haluaisi valottaa päiväni toimintaa, sillä nyt on yö ja hetki on hetken. Yön pimeän, kesä yön. Kai mulla on bileet! Laitoin meille kystä kyllä ja kaiketi Ukkorähjäkin oli makuihin tyytyväinen. Syöty on, juotu on ( minä) ja tiskit likoontumassa. Hetki on tyhjän, minä vain ja tämä yövalo. Joku laulaa raatiossa, joku pop. Rakkautta diskoilee... Ihan hillitön meno, heitän kalsarit jorpakkoon ja annan paukkua. Ouh jeah! I feel it, ou feel love, joku biisi tää. Ouh... love.

Ukkorähjä tuli röökille tähän terdelle, nyt on jo pimeää... Kysyy, että kirjoitanko blogia? Se olikin ainut kysymys tänä iltana. Ai miten, ollaanko juttutuulella? Minä vastaan, että yhmyyyy.... Me puhuimme jotakin. Hetkinen, täytän tyhjenevän lasini vai toisko Ukkorähjä rakkaalleen juomaa? Mitä? Äläpä unta nää... Oliko meillä keskustelua, mitä, mitä. Puhuiko joku jotakin? Mitääää.....

Lasi täys ja minä tyhjä. Onneks on raatio. Ihmisen paras ystävä. Rakastan raatioo. Siis reidioo. Radioo. Parasta. Nyt joku laulaa, dont vori bii häbii! Hah, mie oon ihan viilareis!  Dont vöri bii häpii! Kesäilta on paras, eikä oo liian kuuma. Niin tumma hämy, että ei ilman valoo nää. Elävä tuli ympärillä ja minä ihan et ou nou, ettei jees. Bii häpi, huutaa raatio. Usot sie? Hei, aika kiva tunnelma... Lämmin kesäyö ja mie rakastan!

Nyt joku countrilaulaja kertoo stan bai juu loov, ettei olis dolli parton. Ihan mahtavaa, sielu repee. Tätä näin olen kaivannut, joku fiilareiden repeytymä, minä vain ja yö. Lämmin yö. Lasillinen kuplivaa tai ilman kuplia, hetki on tärkein. Tunnen, tunnen. Minä olen, tässä ja huominen jossakin. Kuka nyt soittaa? Heitänkö joret, wauh. Pimeä ympärillä ja valo tässä. Hienoo musaa.... Baila, baila...  Yöraatio. Mun yö. Tumma yö. Sielujen yö. Yötön yö. Yö.

Voisitkohan kuvitella kuinka nyt on? Näyttää olevan Iskelmänyö, tuli juuri raatio kuulutus. Se on hauskaa, että puran tätä tunnelma tänne eetteriin. Ennen vanhaan se kaikki oli siinä ja tässä. Nyt voin jakaa tätä hetkeä tänne näin. Ei ihan reaaliajassa, mutta kuitenkin. Mutta jos nyt voisin päättää, niin lasillisen kuplivaa haluaisin tarjota eräällekin blogituttavalle.  Olisi hauskaa ottaa lasillinen Abslolyyttisen Whiten, Elegian ja Viivin kanssa. Hah, se vaan olisi mukavaa. Ei nyt niin, että mun elämä olisi vain täällä, mutta jotenkin näinä yön hämärinä hetkinä virtuaaliset tuttavatkin alkavat elää. Vai olenko se vain minä, joka alan elää? Yön hämyssä...Elänkö blogimaailmaa, blogielämää? Tämähän voi olla jo vaarallista. Häviän todellisuudesta, minua ei enää ole.  Ehkä tämä johtuu illan viineistä, taisin nauttia roseetakin.... Sori taas... Mut nyt on yöhetki.... Sori hei sori.... Tunnelmaa...

Terassilla palaa tuhat kynttilää, jos ei tuhat, niin ainakin sata. Jos ei sata, niin ainakin kymmeniä. Ilta on tumma, tummempi kuin neekerin pylly. Minä olen valo tai valkoinen. Tupakkia palaa, keuhkot huutaa hoosiannaa, mutta en jaksa nyt. Huomenna on diagnoosi, kuolema lähellä. Nyt on hienoo, hiukka hintturaa ja sielu väräjää. Nautin vaaleanpunaista kuplaa ja mieli on elämää täys. Mikään ei vaivaa, ei huoranperkeleitä, ei liian kuuma ja elämä on tässä. Juoma kuplii ja minä elän. Voisin olla taipuvainen surehtimaan, melkein kuin murehtimaan. Mutta minkäs teet, kannattaako se. Yletön murehtimisen tuska? Jos voit sanoa, että rakastat itseäsi, niin eikö olla jo aika pitkällä? Eikö kaikki lähde siitä, eikö kaikki saa alkunsa siitä? Itsensä rakastamisesta? Jos niin ku itteensä niin ku muitakii.... Myötä ja vastoin käymisissä. No joo, kyllä mie ihmisiä rakastan, mutta että itteeni... Loveee....

Tätä ei pitäisi julukasta. Tää on just sellaista höpötystä, että ei huomenna kestä itse lukea. Mutta huu kears, olen niin pöllö, että en välitä. Antaa paukkua vaan, mie otan vielä yhden lasillisen kuplivaa, heitän vaatteet aatteeseen ja käyn yöuinnille. Helvetti, mie elän hetkessä ja en muuta voi, en järkytä, en tapa, en hylkää, en ole tuho. Olenpahan vaan. Joku. Homotittiainen. Onko niitä? Lämmittäiskö saunan, tuletko kylypemään? Mie vastat eli vihdat taitan...

4 kommenttia:

  1. No on tota kutsua odotettukin:)
    Ja hei, on mulla oikeetakin elämää ja niin on sullakin, ihan vahvasti. Epäilyksesi taisi johtua viinin hurmasta ;)
    Jatka vaan samaan malliin. Mä herätän kohta oman ukkoni ja alkaa taas oikea elämä tai oikeesti se alkoi jo tunti sitten kun korjasin kissan karvapallo-oksennuksen.
    Ps. Meillä mainituilla olis varmasti hauskaa ja kun saatais vielä Naina (sullahan on kahvakuulakin siellä) olis tosi hauskaa! Naina vois jumpata kun me pössyteltäis;)

    VastaaPoista
  2. Hih, hauskat kemut mulla oli. Virtuaalimaailmakin mukana. Ajattele, joskus olisi sellaiset juhlat, että kaikki me oltaisiin netissä yhtäaikaa. Naina voisi äheltää kuulan kans ja annettaisiin sille välillä hiukka kuplivaa. Nyt hiukkasen huokasuttaa, mutta se kuuluu kesään ja lomaan ;)

    VastaaPoista
  3. Ristus te olette hassuja :D

    VastaaPoista
  4. Naina: Höperöitä juu...

    VastaaPoista