Iski pikku poika jouluaattona syndrooma. Heräsin 5.13 ja päivän puuhastelut alkoi pyöriä mielessä. Ei väsytä enää, miksi maata sängyssä. Käytän tämänkin ajan tehokkaasti hyväksi eli istun tähän koneelle.
Laitoin eilen Limoncellogranitan pakkaseen. Se on sellainen väliruoka, suun huuhtelija. Itse teko yksinkertainen, joutuu vain hämmentelee pakkasessa. Maku on lupaavan raikas, saa nähdä kuinka toimii aterialla. Jos on mainitsemisen arvoinen, postaan tänne reseptin. Pitäisiköhän hommata jäätelökone? Tulisiko sitä käytettyä. Oikeesti käytettyä. Vai joutuneisiko hän muiden lajitovereiden joukkoon, pölyyntymään pimeisiin komeronurkkiin? On jäätelö hyvää kun yksin syö....
Eilisessä Metro lehdessä oli kolumni ikääntymisestä. Ihminen on onnellisimmillaan nuorena ja viisikymppisenä! Ne väliajat on sinnepäin matalalentoa. Kurjinta eloa tämä luomakunnan kädellinen viettää 46-vuotiaana. Allekirjoittaneen elämä on syvintä ahdinkoaikaa. Jos tämä nyt on sitä, niin mitä on mun onnellinen viisikymmentä? Mahtavaa, tuskin maltan odottaa...
On ihan pakko laittaa tänne uusia kuvia meidän Amarylliksesta. Se on niiiiin upea! Kahdeksan mieletöntä kukkaa. Voiko hienompaa olla? Kukkaset ovat Jumalan lahja ihmisille!
Kukkasten hienovireinen kauneus puhuttelee minua syvästi. Ajattele elämää ilman niitä tai ilman linnun laulua? Kyllä Jumala oli hyvä jätkä, luodessaan luomakuntaansa. Hänellä on silmää ja korvaa.
Mitäkö on päivän ohjelmassa?
Olen valjastanut ukkorähjän kanssani tukkuun ostoksille. Täytyy käydä kukka, että ruokaostoksilla. Se hoidetaan ajoissa alta pois. Sen jälkeen kevyttä kenttäsiivousta ja yleistä kodin ilmeen asettelua (kukkaset, kynttilät ja kattaus.)
Sitten pääsenkin keskittymään rauhassa illallisen rakenteluun. Jossakin välissä emäntä tarvitsee pienet kauneusunet, että jaksaa puuhastella.
Voiko olla parempaa lauantaipäivän viettotapaa? Huomaa, että minulla ei ole ollut vieraita pitkään aikaan. Tykkään niin laittaa. Laitan illasta kuvia, jahka kerkeän....
Muistakaa katsoa tänään PUTOUS. Menen valtavirtaan ja olen munamiehen lumoissa. Hän on niin liikuttava. Herättää minussa isälliset munavaistoni. On se hauska.
Vielä pieni lämmin hetki pikkukoira kainalossa. Kevyt aamuhorros ja sit emäntävaihdetta päälle, wwwroooouuuuuhhhhhhhh!!!!!!! Neulan silmä vasempaan ja sata oikeaan.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti