Uusi yritys

Lähti ensin väärille raiteille tämä juhlava itsenäisyyden päivä. Päivitykset katosi biittien taivaaseen, ja pikku koira oksensi ja viime kädessä ripuloi mun syliin. Suomeksi sanottuna paskainen alku tälle päivälle. Painuin takaisin vuoteeseen, otin aikalisän ja nyt nautin espressoa piparin kera, kuinkas muuten. En anna mielipahan vaikuttaa, olen rauha ja kaiken tämän yläpuolella. Tästä tulee hyvä päivä.

Se fucking Karjalanpiirakka resepti tässä näin.

2,5 dl. riisiä

3 dl vettä

1,4 l. punaista maitoa

suolaa

3 dl. kylmää vettä

2 dl. veh.jauhoja

3 dl. ruisjauhoja

suolaa

Mie vatkasin taikinan mun hienolla Kenwoodilla. Hyvä tuli, oikea sitko. Puuro saa olla sopivan löysää, liian tiukka on vaikea työstää ja sitä saa olla piirakka yksilössä ihan runsaasti. Esivalmistellut piirakka palleroiset voisivat myös olla isompia. Nyt valmiit piirakat jäi hieman pieniksi. Nämä siksi, että muistan seuraavalla kerralla. Paista 10-15 minuuttia 300 astetta. Voitele maitovoiseoksella. Vot sie!

Enää kaksi viikkoa tupakan vieroituslääkettä. Odotan jo sen loppumista. Toivottavasti ei tule hirvee masis ja vitutus. Viime kerralla oli ranteet auki fiilis aika pahasti. Lääke loppuukin mukavasti jouluksi. Voin tarvittaessa hirttäytyä kuusipuuhun. Tai sitten emäntä riehuu kännipäissään ja ajaa ukon ja pikku koiran hankeen aattoiltana. Kiva joulu tulossa....

En usko, että tälle kertaa on pahat vieroitusoireet. Otan vain yhden napin päivään, kun viimeksi niitä oli kaksi. Hallelujaa, se on ihan herran käsissä.

Ulkona tuulee niin, että nurkissa ujeltaa. Asun kerrostalossa ja nurkissa ujeltaa?

Viime yönä heräsin siihen kun naapurin sinkku herra paukutti jotakin daamia. Vai olisiko se ollut tuuli joka paukutti ikkunoita? Se on vain mun likainen mielikuvitukseni joka mun päässäni paukuttaa. Ei se olisi ensimmäinen kerta kun panemisen läiskeeseen heräisin. Eikä siinä mitä, kyllähän ihmisten pitää saada kotonaan naida. Tekisivät sen vain vähän hiljempaa, eikä aamuyöllä kello neljä. Minunkin näivettynyt libido vanhoilla päivillä villiintyy... Oih!

Laitettuani blogini yleiselle blogilistalle ovat lukijat kadonneet. Olen syvästi järkyttynyt ja yhä kirjoitan. Voihan se tietysti johtua siitäkin, että ketään ei kiinnosta. Kirjoitan silti.

Tuo blogilista on muutenkin aika outo? Laitettuani Maken höpinät yleiseen jakoon kuvittelin, että minulla on satoja, jopa tuhansia lukijoita. Mutta blogeja on siellä kymmeniä tuhansia ja minä olen vain yksi pieni homon pieru muiden joukossa. Onhan siellä tuoreimmat kirjoitukset, mutta sinne kaiketi täytyy jotenkin ansaita pääsy. Tai ainakaan minä en saa itseäni sinne näkyviin ja kuuluviin. Tämä näpyttely kyllä päivittyy sinne, mutta sehän pitää osata etsiä sieltä. Kuka minua osaa etsiä? Millä helvetin hakusanalla. Homollako? Häh, ei varsin vaikuttavaa. No karjalanpiirakallako? No mieluummin vaikka sillä.... Tällä hetkellä mulla on tasan yksi lukija ja se olen minä itse :) Olen sijalla kolmesataa ja jotakin ja kuumuusasteeni on 0,4 astetta. Ei hirveen hottista. Kai se olisi kiva, jos olisi lukijoita, en mää tiiä....

Huh, kun on tullut lunta! Nytpä on mukava lähteä avantoilemaan. Pitäisiköhän mennä suksella, pyryttää vieläkin aika lujaa... Selviääkö tuolla urbaani immeinen?

Nythän on pyhäpäivä. Me ollaan itsenäisiä! Ilmankos mulla oli jotenkin pyhä olo. Ympärillä on hiljaisempaa, kuulen vain alakerrasta nokkahuilun ujellusta. Pennut perkele!

Ihanaa itsenäisyyttä! Vapaata, viettelevää ja virkistävää!